Olen pysynyt koko syksyn liikkeellä. 

Busseissa ja junissa on istuttu monia kymmeniä tunteja viimeisten viikkojen aikana kun olen matkustellut kaupunkien välillä ja sisällä. Olen nauttinut joka hetkestä.

Aina paikasta toiseen siirtyminen ei ole rentouttavaa puuhaa. Matkustellessa tulee kaikenlaisia kulkuvälineitä eteen ja rentoutuminen ei aina ole helppoa vaikkapa täyteen ahdetussa, kuumassa bussissa, joka kaahailee tuhatta ja sataa pienillä teillä. Tai junassa, jonka istuimet ovat jalkatilan pienuudesta päätellen suunniteltu lapsille. Puhumattakaan automatkoista, joilla matkustetaan takapenkillä muutaman isokokoisen ihmisen vieressä kylki vääränä. Tälläisiä kuljetuksia tulee kohdalleni tosin harvoin ja itse hetkessä en näe näissäkään välttämättä mitään vikaa. Merkitys on asenteella, jolla matkaan lähdetään ja aina paikasta toiseen liikkuessa rentoutumiselle ei edes ole tarvetta, vaan matkaan lähdetään kokemuksia hakemaan.



Mutta sitten toisinaan hyppään bussiin taikka junaan mielessäni rauhoittuminen. Otan mukaan ajatukseni, kynän ja paperia, ristikkolehden, tietokoneen tai kirjan sekä syötävää ja nousen kyytiin. Päästyäni paikalleni levitän tavarani ja rojahdan tyytyväisenä penkilleni. Edessä on hetki rentoutumista lukemisen, kirjoittamisen, maisemien katselun taikka nukkumisen muodossa ja tämä aika tulee käytettyä tehokkaasti ja levollisesti. Tällaisiä matkani ovat olleet tänä syksynä. Kun lähtöä edeltävänä iltana mietin tulevaa päivää, ilahdun näistä siirtymisistä. Matkan teon aikana tulee pakostikin pysähdyttyä paikalleen, vaikka onkin liikkeellä.



Matkan tekeminen ei ole koskaan ollut minulle vaikeaa. Tämän takia en voi täysin ymmärtää heitä, joille matkan päämäärä on jokin kaupunki tai maa ja matkan teko on pakollista määränpäähän päästäkseen. Minulle matkustelemisen ilo alkaa jo suunnittelusta ja korkeaksi se nousee heti kotiovelta lähtiessä. Kun oven sulkee takanaan ja astuu ulos reppu selässään, kehon valtaa lämmin ja joko levollinen tai innostunut tunne, matkan tarkoituksesta riippuen.


LUITKO JO NÄMÄ JUTUT?

2 kommenttia:

  1. Tiedän juuri mitä tarkoitat! Paikasta toiseen siirtymisestä voi saada aikaan rauhallisen ja rentouttavan vaiheen, kun katselee ulos kulkuneuvosta ja antaa ajatusten virrata tai esimerkiksi lueskelee. Vuosien varsilta on jäänyt niin monia ihania muistoja siitä kun istuu junassa tai bussissa eri puolella maailmaa mitä erilaisemmissa maisemissa. Silloin jos milloin tuntee olevansa matkalla, sanan varsinaisessa merkityksessä :)

    VastaaPoista
  2. Sama täällä, minulla on myös paljon mukavia ja hauskoja muistoja siitä, kun olen matkustellut busseissa tai junissa. Joko ihan konkreettisia tapahtumia, hienoja maisemia tai juurikin tunnetiloja. Liikkeellä ollessa saa hyvin kirjavia matkamuistoja!

    VastaaPoista

Kerropas mitä mieltä sinä olet!