Toisena päivänä kaduilla patikoinnit jatkuivat ja ulostauduimme aamupalan jälkeen kaduille. 

Kartasta bongasimme kirjaston, jota kohti lähdimme suunnistamaan. Onnistuimme vähän eksymään ja päädyimme lopulta kirjaston toiselle puolelle. Välissä on sellainen pikkuinen muuri, mikä sitten jouduttiin kiertämään. Muurin toiselta puolelta ehdin jo kirjaston ulkomuotoa katsella ihmetyksestä.

Ennen kirjastoa tarjolla oli paljonkin iloa silmälle




Jostain syystä oletin, että Roomassa kun ollaan, missä arkkitehtuuri on melkoisen päräyttävää ajoittain, niin kirjasto voisi mahdollisesti olla myös yksi Rooman ylpeyden aiheista ulkomuodollaan. Kirjastot, joita itse niin rakastan, ansaitsevat mielestäni upeat puitteet ja tätä odotin erityisesti kun kyseessä on Rooma. Kuinka väärässä olinkaan!

Kätevä kulkuväline Roomassa! 


Ulkomuodoltaan kirjasto on yksi rumimpia rakennuksia mitä kaupungissa on. Historiasta ei häivääkään! Rakennus muistutti suomalaista koulua taikka virastoa, missä silmäni harvoin lepäävät. Päätettiin silti käydä sisällä kun ajateltiin ettei siitä vaivaakaan ole, kivaa päästä katsomaan miltä sisältä näyttää.

RUMA! 
Kuvallinen muoviläpyskä jäi muistoksi visiitistä

Selvisi, ettei tähän kyseiseen kirjastoon noin vain lampsitakaan sisälle. Jo ulkopuolelta luin, että sisäänpääsyyn vaaditaan henkkarit ja 18-vuoden ikä. Molemmat löytyy, joten ei ongelmaa sen suhteen, mutta kun yhdistin tämän tiedon tylsääkin tylsempään ulkomuotoon, niin aavistin jo pahaa ennen kuin pääsimme sisälle. Sisällä meidän piti täyttää vierailijan kaavakkeet, viedä ne tiskille missä tietomme kirjattiin ylös ja meistä otettiin valokuva ja käydä tämän jälkeen viemässä laukkumme aulaan säilytykseen. Tässä meni italialaisittain hetkinen ja lopulta pääsimme sisälle.

Kiersimme kirjaston lopulta melkosen nopeasti läpi. Puitteet olivat kyllä omalla tavallaan komeat, mutta sellainen mukavan lämmin, valoisa ja luova ympäristö tämä kirjasto ei kyllä missään nimessä ollut. Muistutti sisältäkin enemmän suomalaisia tylsiä koululaitoksia. Hyvin olivat tilat kyllä käytössä paikallisten osalta, joten ehkäpä en vain ihanan valoisiin, kattaviin ja moderneihin kirjastopalveluihin tottuneena ja niiden ahkerana käyttäjänä osaa katsoa asiaa kovin objektiivisesti.

Kirjaston pimeydestä astuimme takaisin aurinkoiseen ulkoilmaan ja haimme kaupasta evästä. Menimme piknikoimaan jollekin Terminin läheisyydessä olevalle aukiolle. Siinä oli hyvä paikka katsella myös ihmisiä ja roomalaisten pysäköintiä.

Vasemmalla olevat heput nukkuivat tuossa vielä 2 vuorokauden päästä,
samassa kohtaa ja samoissa asennoissa

Ooh, vielä kätevämpi kulkuväline Roomassa

Piknikoinnista siirryttiin kahvittelemaan ja hoitamaan kiireellisiä nettiasioita, koska hotellissamme ei Wifi toiminutkaan kuten olisi pitänyt. Tässä vaiheessa oli jo käynyt selväksi, että Rooman ilmaiset internetyhteydet loistavat melko lailla poissaolollansa. Toimivan Wifin ja kohtuuhintaisen kuppilan löytäminen kun ei ole kovin helppoa Roomassa. Kaduilla mainostetaan myös ilmaista nettiä, mutta se toimi silloin kuin toimi eli huonosti.



Asioiden hoitelemisen jälkeen suuntasimme Fontana di Treville. Upea aukio ja suihkulähde taas kerran ja kivoja katuja tämänkin ympärillä. Ihmisiä oli täälläkin todella paljon, kuten kuvista huomaa. Olimme aikoneet jatkaa piknikointia tuolla, mutta väkimäärän vuoksi se osoittautui huonoksi ideaksi, joten jätimme sen myöhemmäksi ja lähdimme taas katuja kiertelemään.

Fontana di Trevillä oli ruuhkaista
Kaunis paikka siltikin


Elämää oli joka puolella, ihanat ravintolat terasseineen olivat ihmisiä täynnä. Me päädyimme jollekin aukiolle jatkamaan syömisiä. Piknikoinnin jälkeen alkoi jo väsy hieman painaa, joten suuntasimme kohti hotellia. Tämä päivä oli patikoinnin suhteen rauhallisempi, seuraavana päivänä käytiin Pietarinkirkossa ja kierreltiin taas enemmän.




CIAO!


LUITKO JO NÄMÄ JUTUT?

2 kommenttia:

Kerropas mitä mieltä sinä olet!