Valmisretkellä Gibraltarille

torstaina, joulukuuta 12, 2013 // By Teea // EI KOMMENTTEJA

Tässä alkupaloja Gibraltarilta, joka ihastutti kauneudellaan!

Kävin Gibraltarilla monta vuotta sitten ja tykästyin paikkaan. En kuitenkaan muistanut kuinka upeita maisemia siellä saakaan ihailla! Päivämatkamme Gibraltarille olikin mukavan mielenkiintoinen, mutta aikaa varasimme aivan liian vähän.

Lähdimme matkaan Fuengirolasta viime perjantaina ja aikomus oli ensin mennä itsenäisesti bussilla. Bussin aikatauluja (päätepysäkki Linea) ja hintoja katsoin Avanzabussin sivuilta ja selvisi, että bussilla matka maksaa yhteen suuntaan 10,75 euroa. Hinnat nähtyäni päätin vielä selvittää muita vaihtoehtoja. Pikaisella googlettamisella vastaan tuli CostAfrica - matkatoimiston järjestämä retki, millä menopaluun Gibraltarille saa 15 eurolla. Varasin heiltä matkan, minkä jälkeen noutopaikka vahvistettiin sähköpostitse. Matka maksettiin bussissa käteisellä.

Bussi otti meidät Fuengirolan bussiaseman lähettyviltä kyytiin ja matkan varrella poimimme muutaman muunkin mukaan. Yhtä miestä odottelimme tovin, koska hän oli joko unohtanut passinsa hotelliin tai ottanut väärän mukaan. Passia ei sovikaan unohtaa, vaikkei sitä rajalla meidän tapauksessa juuri katseltukaan. Matkaporukastamme varmaankin 95 % oli brittejä ja keski-ikä huiteli korkealla. Osa porukasta oli oppaan vanhoja tuttuja ja kanta-asiakkaita.

Satuimme saamaan taaksemme suloisen ponihäntäisen brittimiehen, jolla ikää ja huumoria riitti. Mies kertoi jatkuvasti vieressä istuvalle ystävälleen vitsejä sekä tarinoita ja oli täynnä intoa. Harmi vain, että miehen aksentti oli niin käsittämättömän epäselkeä ja puhe nopeaa, joten itseltäni meni 90 % jutuista ohitse! Miehen ystävä, mukava tupakanhajuinen nainen, kysyi meiltä matkalla poltammeko. Kieltävän vastauksen saatuaan kysyi suostuisimmeko kuljettamaan tupakkaa rajan ylitse. Lain mukaan yksi matkustaja saa viedä rajan yli 20 tupakka-askia, 50 sikaria tai mitä lie. Suostuimme ja paluumatkalla hän kertoi meille tupakan maksavan Gibraltarilla viisi kertaa vähemmän kuin Briteissä. Moni Espanjassa asuva tai matkustava britti tekeekin näitä päiväretkiä Gibraltarille paljon halvempien hintojen takia.

Rajalle saavuttuamme autojono oli sen verta pitkä, että opas päätti, että meidän kannattaa kävellä rajan ylitse keskustaan. Seurasimme muita, ohitimme pari rajanylitystä seuraavaa rajavartijaa nopeasti ja pääsimme Gibraltarin puolelle. Heti rajan ulkopuolella oli muutama ihminen kameroidensa kanssa, jotka ottivat meistä kahdesta salamannopeasti kuvia. Jäi kyllä täysin hämäräksi mistä syystä.

Valmismatkalla aikaa Gibraltarilla oli reilut 5 tuntia, minkä ajattelin riittävän meille hyvin. Toisaalta aika oli ihan sopivan pituinen, emmekä pitäneet kiirettä, mutta sen takia ei sitten ehditty tehdä kaikkea haluamaamme. Tylsän satama-alueen kiersimme kaukaa ja alhaalla keskustan kävelykaduillakin viihdyimme vain hetken, mutta syömässä meni tovi ja loput tunnit sitten ylhäällä korkeuksissa makaki-apinoita, maisemia ja kivoja polkuja ihailemassa.

Gibraltarin valuutta on punta, mutta todella monessa paikassa kelpaa myös eurot. Tosin euroja käyttäessä joutuu hinnoista maksamaan sitten enemmän. Me päädyimme siihen, että käytämme korttia, mutta vuorille veloitetun kävelijän hinnan (0,50 puntaa / 1 euro) maksoimme euroilla. Tuota maksua ei ollut silloin kun viimeksi Gibraltarilla kävin ja jos ihan kovin pihiksi alkaa, niin toista reittiä käyttämällä sen pystyy välttämään. Samassa kopissa myytiin myös yhteislippua vuorella sijaitseviin kohteisiin hintaan 10 puntaa / 13 euroa. Yksittäistä lippua yhteen paikkaan emme onnistuneet ostamaan, joten mikäli aikaa ja kiinnostusta riittää, kannattaa kiertää useampi paikka kerralla. Ne pystyy kiertämään melko hyvin yhteen suuntiin, vaikkakin kannattaa ottaa huomioon mahdollinen eksyminen. Eräs apua kysynyt saksalainen sanoi meille kiittäessään: 'I think they do this on purpose!'. Ohjeita kyllä on, mutta ei ihan jokaisessa tienristeyksessä.

Takaisin meidän bussimme lähti bussiasemalta, joka oli hiljattain vaihtanut paikkaa. Se oli hyvin lähellä keskustan kävelykatua, joten sijainniltaan vaikutti olevan paremmassa paikassa kuin edellinen, joka kartalla oli etäämpänä. Bussi lähti reilun viiden tunnin Gibraltarissa vietetyn tunnin jälkeen takaisin kohti Espanjaa. Rajalla bussi piti tyhjentää tarkastusta varten ja "passintarkastuksen" lävitse piti mennä kävellen, mutta koko hommassa meni vain joitakin minuutteja. Pian olimme taas bussissa ja matka takaisin meni omalla kohdallani melkein kokonaan torkkuen.