Kiitollisuus on lahja
// KIRJOITTANUT Teea

Olen tehnyt viime kuukausien aikana oman elämäni väliaikakatsausta. 



Näitä väliaikakatsauksia tulee tehtyä silloin tällöin, varsinkin kun satun olemaan pohdiskelevaa tyyppiä. Toisinaan tekee hyvää kysellä itseltään vielä astetta syvällisemmin, että miten menee. Olen tonkimalla tonkinut pääkoppaani ja päätynyt ajatukseen, että kaikki on hyvin. Olen onnellinen. Olen tyytyväinen elettyyn elämääni ja haluan jatkaa tällä tiellä jatkossakin. En tiedä koska täältä lähden tai koska seuraavan kerran menetän minulle tärkeän ihmisen. Sen tiedän, että valittamalla ja kiittämättömällä asenteella harvemmin - jos koskaan - pääsee miellyttävään lopputulokseen, eikä liioin laumaa seuraamalla. Omat polut meidän on tallottava.



Olen saattanut monta ihmistä hautaan ja oppinut kiitolliseksi jo nuorena, joten toisinaan on tuskallista katsoa vierestä kun joku toinen ei arvosta elämänlahjaansa lainkaan ja näkee kaikessa vain pahaa. Se koskee etenkin silloin kun kyseessä on läheinen ihminen, jonka pelko on voimakasta. Tekisi mieli sanoa tai tehdä kaikenlaista rohkaisevaa, joskus jopa tiuskia vihaisesti, mutta toiseen voi vaikuttaa kuitenkin vain rajallisesti. Jokainen meistä katselee elämää eri silmin ja se on hyväksyttävä.

En itse kadu yhtään mitään, en tekemiäni asioita, en tekemättä jättämiä. Joskus on todella ihanaa sanoa ei kiitos asioille, jotka saattavat näyttää hienoilta mahdollisuuksilta, mutta eivät vain jostain syystä tunnu siltä. Tietysti olen nuori vielä, mutta luottamus itseeni ja elämään on voimakas. Kiitollisuus on lahja, vaikka se ei välttämättä tule ilmaiseksi. Kiitollisuutta voi kuitenkin myös opetella.

En ole pyhimys, en täydellinen kokonaisuus vaan keskeneräinen ihminen omine ärsyttävine vikoineni. Tyytyväisyys ei onneksi täydellisyyttä vaadi. 

Voisin esimerkiksi lausua useammin sanat olet upea tai rakastan sinua ääneen, muillekin kuin lempi-ihmiselleni. Lähelläni on aivan mahtavia tyyppejä! Erilaisia persoonallisuuksia erilaisilla arvoilla ja unelmilla. Tämän vuoden aikana olen tutustunut ja ystävystynyt uusien ihmisten kanssa, jotka ovat eri reittejä pitkin tulleet elämääni sekä pyrkinyt syventämään jo aiemmin syntyneitä ihmissuhteita. Kiitos teille kaikille ihanille kanssamatkaajille, olitte sitten kulkeneet vierelläni pitkän tai lyhyen matkan. Vai ehkä emme ole vielä edes tavanneet?



Vuosi 2014 oli lämmin, tavallista haastavampi, mielenkiintoinen. Ja tosiaan muutenkin kuin vain matkojen osalta.

Uskon, että vuodesta 2015 tulee entistä upeampi. Elämällä on tapana vain parantua vuosien saatossa! Meillä on kivoja suunnitelmia ensi vuodelle. Palaan reissusuunnitelmiimme kuitenkin vuoden alussa tarkemmin, nyt vetäydyn taas hetkeksi muihin puuhiin. Toivottavasti teillä siellä ruudun takana on takana kaunis ja kasvattava vuosi. Tehkää ensi vuodesta hyvä myös.


Muistatko, kun uskalsimme
lähteä matkalle?
Tunteneet emme tietä,
polkuja perille.

Muistatko, kun innostuimme
tutkimaan ihmeitä,
jäniksen jälkiä, jäätä,
perhosen siipiä?

Muistatko, kun uskalsimme
itsemme unohtaa,
annoimme sateiden tulla,
tuulien tuivertaa?

Muistatko? Lähdetään vielä.
Kuuletko kutsun sen?
Vielä on tallella jossain
salaisuus lapsuuden.

-Anna-mari Kaskinen-



Elämysrikasta ja onnellista vuotta 2015 kaikille teille!
LUE LISÄÄ


Kylpyläloma kotikaupungissa - Holiday Club
// KIRJOITTANUT Teea

Kotikaupunkimatkailu sai uuden ulottuvuuden kun me varasimme hyvän tarjouksen siivittämänä hotellin kahdeksi yöksi vain muutamien kilometrien päässä kotoa. Sitä ei kovin helposti raaski laittaa euroja kotikaupungin hotelliin kun samalla rahalla voisi yöpyä jossain pidemmälläkin ja tutkia uusia seutuja. Nyt kävi kuitenkin niin kivasti, että päädyimme pariksi yöksi Tampereen kylpylään pienelle hemmottelulomalle joulun alla.



Tampereen kylpylä on tietysti tuttu paikka meille molemmille kylpyläosaston osalta, mutta nyt yövyimme hotellissa ensimmäistä kertaa. Se olikin hauska kokemus.

Sähköpostiin on tipahdellut Holiday Clubin tarjouksia jo kuukausien ajan, mutta vasta nyt tartuimme tällaiseen tutustumislomaan. Investoimme kahteen hotelliyöhön 60 euroa ja saimme sillä kylpylän  ja kuntosalin vapaan käytön sekä buffet-aamupalat. Näiden lisäksi hotellihuoneemme oli tilava ja kauniisti sisustettu, olisin voinut asua siellä. Parvekkeelle ei juuri käyttöä tullut näin talvella, mutta sekin oli valtavan kokoinen. Halvan hinnan juonihan oli lomaosakkeen esittelytilaisuuteen osallistuminen, joten puolitoista tuntia sitä joutui ajastaan antamaan tämän tarjouksen eteen. Alaa opiskelevana ja tovi sitten (hyvin surkean) esityksen lomaosakkeista pitäneenä oli kuitenkin mielenkiintoista kuulla esittelypuhe näistä osakkeista ja kyllä sitä tuli kysymyksiä kysyttyä. Ei ole meidän juttu tuo, mutta tavallaan ymmärrän, että toiset innostuvat.





Minä keskityin parin päivän ajan olennaiseen. Kulutimme kylpyläosaston poreallasta ja saunatiloja kiitettävästi useamman kerran, söimme kiireettömät aamiaiset aamupalapöydän herkuista nauttien ja mukana oleva kirja toimi viihdykkeenä hotellihuoneessa ollessamme.







Minä kävin myös lyhyellä kävelylenkillä hotellin ympäristössä. Käyn muulloinkin tuolla suunnalla silloin tällöin kävelylenkillä, järvimaisema on rauhoittava ja alueelta lähtevät kilometrien lenkkipolut vievät joskus pidemmällekin lenkille. Hotellin lähellä oleva uimaranta on myös viihdyttävä, vaikkakin hyvin suosittu, kuumina kesäpäivinä. Lähellä olevilla kallioilla taas on useammat auringonlaskun katsottu ja oluet juotu. Hyvin mukavaa seutua siis ja mielelläni tuolla vaikka asuisin.





Aamupalaa nautimme hotellissa ja se oli perushotellitasoa. Erikoisruokavaliota syövillä nyt harvemmin taitaa hotellien aamupalapöydässä juhlaa olla, mutta perusjutut pöydästä löytyivät, joten useimmat lähtevät varmasti ravintolasta hyvin tyytyväisinä pois. Jäin kuitenkin pohtimaan, että kylpylät voisivat enemmän panostaa niihin terveellisiin vaihtoehtoihin. Tulevaisuudessa hyvinvointikin onneksi ymmärretään kokonaisvaltaisemmin kuin nykyään, joten sitä odotellessa.






Itse kylpylästä olen sitä mieltä, että sitä voisi vähän kehittää eteenpäin. Mukavaa oli tosin se, että kylpylässä oli himmeä valaistus, joka teki paikasta tunnelmallisen näin talviaikaan. Hotelliasiakkaana sitä katsoi kylpylää vähän eri silmin kuin paikallisena asiakkaana. En ole toviin paikassa käynyt, koska kylpylän käyttö on kallista (18 euroa) ja liikuntaseteleitäkään ei enää lompakosta löydy, mutta hotelliyöpymisen yhteydessä kylpylässä piipahtaminen parikin kertaa päivässä oli helppoa ja ihanaa. Kyllä sitä mieli lepää kun saunaan ja porealtaaseen pääsee. Aina meidän kylpylävierailujen aikaan allasosastolla oli myös hiljaista, joten hyvin mahtui pulikoimaan ja rentoutumaan. Hotellin palveluista Toni myös arvosti Powerhouse Gymin kuntosalia, missä hän on käynyt ennenkin. Kuulemma todella hyvä sali ja onhan se yksi Tampereen halvimmistakin.





Holiday Club on hyvällä sijainnilla, vaikka tunnelin rakentamisen tuoma tietyömaa nykyään pidentääkin kävelymatkaa keskustaan. Kaukana se ei silti ole ja mikä parempaa, järvi ja metsät ovat tosiaan aivan vieressä. Kylpylärakennus on hieno ulkoa ja sisältä! Kyllä sitä kelpaa katsella, varsinkin iltaisella. Satama-alue sekä Naistenlahden voimalaitos tuovat lisäksi oman säväyksensä paikkaan. 
LUE LISÄÄ


Vuosi 2014 - reissuja kolmessa maanosassa
// KIRJOITTANUT Teea

Ja taas on yksi vuosi lopullaan. Kokemusrikas vuosi on tämäkin ollut, kaikin puolin. Muutoksia on tapahtunut elämän jokaisella alueella, mutta sitähän tämä elämä onneksi on, pysyvää muutosta.

Tänä vuonna matkustelimme ulkomailla vähemmän kuin viime vuonna, mutta lähestulkoon viikottain tuli kuljettua Suomessa opiskelujen, sukulaisreissujen tai ihan vain huvin vuoksi. Matkoja on vuoteen mahtunut taas monenlaisia. Tässä järjestyksessä tämän vuoden reissusaldo.

Espanja / Nerja

 ESPANJA / tammi-helmikuu

Vuosi alkoi sieltä minne se päättyikin joulukuussa 2013. Ihana Espanja, vanha tuttuni. Talvehdimme Eapanjassa muutaman kuukauden ja vuoden vaihdoimme Málagassa. Viimeisen kuukauden ajan kiertelimme enemmän ja kävin myös minulle uusissa kaupungeissa, kuten Nerjassa ja Granadassa. Molemmissa paikoissa ihastuin erityisesti luontoon. Ja Granadan katutaide ja vanhat rakennukset, ah! Niin kaunista. Espanjassa myös laskettelin elämäni ensimmäisen kerran, mahtava kokemus! 

En kaipaa tällä hetkellä Espanjaan, mutta kuitenkin kaipaan. Heti kun katselen kuvia tai muistelen kävelyretkiä rannalla, vuorilla, siestan hiljentämillä kaduilla, mietin josko tuonne voisi taas pian mennä. Nauttimaan ihanista tapaksista, halvoista viinilasillisista, auringosta ja upeasta luonnosta. 

Meksiko / Tulum

MEKSIKO / helmikuu

Äkkilähtö koitti viikko Espanjasta paluun jälkeen. Kaksiviikkoisesta vietimme suurimman osa Playa del Carmenissa ja viimeiset päivät Cancunissa. Muutaman retken Tulumin suuntaan teimme myös, sekä autolla että paikallisbusseilla. 

Meksikon rannat ovat upeat ja eläimet ihania. Paikalliset ihmiset saivat hymyn huulille ja jalankulkijaystävällistä liikennettä jaksoin ihastella päivästä toiseen. En pistänyt hyvää ruokaakaan pahakseni. En oikeastaan ole koskaan ajatellut Meksikosta sen kummemmin, tuntenut matkakuumetta sitä kohtaan. Ja niin, emmehän me nytkään nähneet maasta paljoa mitään, mutta kyllä sitä kiinnostus heräsi tuotakin maata kohtaan tämän pikavisiitin jälkeen.

Tallinna

TALLINNA / maaliskuu

Päiväretket Tallinnaan ovat tuttuja juttuja, mutta aina yhtä mukavia. Vierailukertojen välissä ehdin toisinaan unohtaa kaupungin sekä koko Viron kiehtovuuden. Ja sen iki-ihanan viron kielen, jota runollisempaa ei taida ollakaan! Kieli saattaisi jopa voittaa maailman kauneimman kielen palkinnon minun kilpailussani. Ystävän kanssa kävimme Titanic-näyttelyssä mikä sai meidät kaupunkiin alunperin lähtemään, mutta tulihan siellä myös syötyä hyvin ja pelästyttyä yhtä romahtavaa taloakin. Viro tosiaan kiehtoo enemmänkin, olen monta vuotta sitten ajanut Viron läpi, mutta se on noussut unelmaksi uudestaan. 

Pietari / laivamatka

PIETARI / toukokuu

Toisen laivareissuni Pietariin tein toukokuussa lehdistömatkalla. Mukana olivat ihanat Nella (Kaukokaipuu) ja Panu (Panun matkat). Pari yötä / yksi päivä maissa on nopean matkan ohjelma. 

Pietari on kaunis. Niin hieno helmi niin lähellä, mutta silti sinne harvempi täältä Suomesta lähtee. Kannattaa ehdottomasti harkita Tallinnan ja Tukholman risteilyjen sijaan matkaa itään. Ja suosittelen olemaan myös hereillä jo ennen kuin saavutaan satamaan. Pietarin satama-alue on upea.

Berliini

BERLIINI / kesäkuu

Keväällä en saanut Berliiniä mielestäni, joten kun bongasin halvat lennot, niin kesäreissu oli sillä selvä. Ja ah ja voih, mikä kaupunki! Viikossa pyöräilimme ja kävelimme kymmenittäin kilometrejä, nautimme halvasta oluesta kuppiloissa ja kaduilla, ihastelimme monimuotoista katutaidetta, söimme herkullista ruokaa ja ihan vain noin yleisesti tykästyimme vapaamieliseen ilmapiiriin ja mukaviin ihmisiin. Tänne mennään vielä, toivon mukaan tulevana keväänä seuraavan kerran.

Budapest

BUDAPEST / lokakuu

Toinen reissuni Budapestiin, tällä kertaa siskojen kanssa. Alusta loppuun asti, Budapest tuntui niin kummallisen tutulta ja kodikkaalta. En tiedä mikä siinä oikein oli. Hirveän huoleton olo oli koko reissun ajan. Kaunis kaupunki, ruoka on herkullista ja halpaa, sinne kannattaa lähteä vaikka vain syömään. Ja ne museot, Normafan metsät, älyttömän hyvä julkinen liikenne. Budapestiin tulen takuuvarmasti palaamaan, muu Unkari kiehtoo vielä paljon enemmän.

Thaimaa / Koh Tapao Noi

PHUKET / marras-joulukuu

Kaiken tohinan keskelle reilu kaksiviikkoinen Thaimaan auringon alla tuli täydelliseen aikaan. Aurinkoterapia teki hyvää, koska reissun jälkeen olen ollut energiaa täynnä! Vaikka olen ollut Phuketissa aiemminkin ja tykästynyt siihen, niin nyt näimme saaresta vielä paljon enemmän. Phuket on ehdottomasti muutakin kuin rantatuoleja! Suosittelen nousemaan kaksipyöräisen selkään ja tutustuman saaren hiljaisiin kolkkiin. Autiot rannat, suloiset eläimet, hieno luonto ja herkullinen ruoka paikalliskeittiöissä odottavat etsijäänsä.

Tampere

Näiden ulkomaanreissujen lisäksi sitä tuli matkattua myös Suomessa ja melkoisen paljon sanoisin. Tampereen ja Jyväskylän väliä ravasin tietysti harva se viikko ja kotiseutumatkailua molemmissa kaupungissa harrastin tuttuun tapaan säännöllisesti aina kun ehdin. Myös Helsingissä tuli vierailtua säännöllisesti ja parin muunkin ennestään tutun kaupungin katuja tallattua.

Helsinki / Suomenlinna

Helsingissä ravasin konsertissa ja festareilla, bloggaajatapaamisissa sekä muuten vaan kaupunkia pällistelemässä. Kävin myös ensimmäisen kerran aikuisiällä Suomenlinnassa. Mikä paikka! Seuraavaksi viivyn Helsingissä useamman päivän matkamessujen aikaan. 

Pori

Porissa käväisin Jazzien aikaan päiväreissulla Onnibussin halpojen lippujen houkuttelemina. Porilaiset ovat mukavaa porukkaa, moni tuli jutulle. Ja kaupunki on soma.

Turku

Turussa kävin vähän kaupunkia kiertelemässä ja Flowparkissa huvittelemassa. Turku on kiva. Kuvassa näkyvä talo on yksi kaupungin hienoimmista! Muutenkin tykkään kaupungin taloista ja väreistä.



Todella upeita matkoja ja seikkailuita riitti siis tällekin vuodelle. Olen todella kiitollinen kaikista näistä reissuista ja tunnen itseni hyvin onnekkaaksi, että minulla on mahdollisuus matkustaa näinkin paljon. Muistot tästäkin vuodesta kerryttävät sitä henkistä pääomaa, jolla elämää eletään.

Matkustelin tänä vuonna seitsemässä maassa Suomen lisäksi, mutta vain yksi näistä (Meksiko) oli täysin uusi tuttavuus. Vaikka tässä en mitään maabongausta harrastakaan, niin voisihan sitä laajentaa reviiriä enemmänkin. Mutta kun ne vanhat tutut kulttuuritkin kiehtovat niin paljon!

Kelläs muulla on samanlainen "ongelma"? Missäs te olette käyneet tänä vuonna?
LUE LISÄÄ


Melontaretkellä Phuketissa
// KIRJOITTANUT Teea

Kävimme Phuketissa muutaman kerran melomassa merellä ja katsastamassa lähistöllä olevia saaria. Autioita, pieniä saaria on paljon ja melominen on muutenkin hauska harrastus, joten melontaretkillä pääsee kivasti nauttimaan auringosta ja rauhasta. Muutamat minimatkamme merellä olivat ihania!



Muutaman kerran pistäydyimme Koh Tapao Noin saarella, jolla on majakka. 

Löysin paikasta videonkin Youtubesta, mutta kyllä näytti vähän erilaiselta paikan päällä. Majakkatorni on kyllä paikallaan, mutta sen ympärillä olevat talot ovat pahasti hajoamassa. Ylhäältä pitäisi olla hienot maisemat, mutta emme päässeet lukittuun torniin ja puskien takaa emme ylhäältä niin hirveästi mitään maisemia nähneet. Ylikasvaneita puskia ja hämähäkinseittejä sen sijaan kyllä mikä on toisella tavalla kaunista.

Saari on luonnonsuojelualuetta, mutta sen ranta on roskainen. En ole varma käydäänkö siellä vielä siivoamassa viikoittain, mutta ensimmäisellä kerralla törmäsimme saarella ystävälliseen, paikalliseen jamppaan, joka asusteli lähellä ja oli siivoamassa rannalta roskia. Meri tuo mukanaan kaikenlaista.








Itse saari on hieno ja sen ranta on todella kaunis. 

Istuessamme lämpimässä vedessä, toisella ananasmehu ja toisella olutpullo kädessä, ohikulkevia laivoja katsellen, ajattelin tuon aution rannan olevan paratiisi. Ja siinä meressä istuen se olikin, oli paras "rantabaari"-kokemukseni pitkään aikaan. Vesi oli kirkasta ja rantahietikko oli täynnä kauniita simpukoita ja kiviä. Ja lisäksi siinä oikein vilisi erakkorapuja! Niitä oli mielettömästi ja kävellessä piti varoa, ettei vain astu päälle. Todella suloisia eläimiä, niiden vipeltämistä oli hauska katsella meressä istuen. Tapao Noin ja viereisen Tapao Yain saarilla pitäisi olla mahdollista nähdä myös sarvinokkia ja odotin sitä innoissani. Me emme niitä kuitenkaan nähneet Noin rannalla olevia patsaita lukuunottamatta.






Saari oli tosiaan loistava melontakohde ja se olisi ollut todellinen paratiisi ilman yhtä pienen suurta seikkaa lukuunottamatta; pieniä kärpäsiä. Meressä lilluessa ne eivät juuri häirinneet ja ensimmäisellä kerralla hädin tuskin näimme niitä. Ensimmäisen reissun jälkeen minä olin jotenkin onnistunut välttämään puremat kokonaan, mutta Tonin selkä oli mielenkiintoisen näköinen seuraavana aamuna. Toisen kerran jälkeen olimme molemmat sitten puremia täynnä ja rasvasimme toisiamme kookosöljyllä ja minkälie itikkapuremavoiteen avulla minkä kerkesimme.




Yhtenä iltana katselimme mereltä käsin auringonlaskunkin. 

Siinä meloessa auringonlaskua kohti oli fiilis kohdallaan. Jäin siinä istuessani pohtimaan hetkeksi lapsuuttani ja rakasta pappaani, joka vei minua usein järvelle, kesät talvet. Ne muistot kuuluvat lapsuuteni parhaimpiin, kiireettömät kalareissut papan veneellä ja potkukelkan kyydissä. Siinä olin nyt, hankkimassa elinikäisiä muistoja puolisoni kanssa. Kiitollisuus oli tunne, joka nousi viime reissullakin pintaan säännöllisesti. 



Päivät merellä olivat itikoiden puremista huolimatta rauhoittavia, kauniita. Luulen, että tältä reissulta ne päivät jäävät voimakkaimpien muistojen joukkoon.
LUE LISÄÄ


Phuketin helmi - Cape Panwa
// KIRJOITTANUT Teea

Phuketilla on monet kasvot. Saarelta löytyy vilkkaita rantoja, yöelämää tyttöbaareineen, keskikokoisen kaupungin vilinää, lukuisia huvittelumahdollisuuksia, mutta myös rauhallisia poukamia, hienoja vuoristoteitä, luontoa ja eläimiä, paikallista kulttuuria. Jos viettää kaiken aikansa yhden rannan tai vaikkapa Phuket townin läheisyydessä kiertelemättä sen kummemmin ympäriinsä, saa saaresta helposti yksipuolisen kuvan. 



Cape Panwan seudulla on rauhallista. 

Saaren eteläosissa majailevat, pääosin hienoissa hotelleissa yöpyvät, saattavat ensimmäisinä päivinä ihmetellä, että missäs ne suuret ihmismassat oikein ovatkaan kun omalla rannallakaan ei ole ketään. Cape Panwan seutu on siis hyvä kohde rauhallisuutta kaipaaville. Alueella on tarpeellisia palveluita, kuten ravintoloita, hierontapaikkoja ja mopovuokraamoita sekä ylimääräisiä hienouksia, kuten hieno näköalatorni tai pikkuruinen vesiputous metsän siimeksessä. Phuket towniin ajaa skootterilla vartissa, länsipuolen rannoille reilussa puolessa tunnissa. 








Rannoilla on hiljaista, kaupustelijoita ei näy ja rättikaupat puuttuvat tyystin. Ravintoloita ja hierontapaikkoja kyllä löytyy, mutta toisin kuin vaikkapa Patongilla, niiden edessä ei seisoskele sisäänheittäjiä. Tämä on yksi puoli Phuketista ja se näyttää tyystin erilaiselta kuin Patong, Karon tai Kata beach, länsipuolen suosituimmat rannat. Molemmilla on puolensa, jokaiselle jotakin. Cape Panwan seutu sopi meidän parisuhdematkalle loistavasti, myös siskojeni kanssa voisin kuvitella matkaavani sinne. Bilereissulle suuntaisin tottakai muualle.





Tiedä sitten kuinka kauan eteläosissakaan on rauhallista. Phuketissa rakentaminen näkyy kiivaasti. Jokaiseen rannan läheisyydessä olevaan koloon tungetaan joko hotellia tai ravintolaa. Sisämaassa näkyy paljon valmiin näköisiäkin rakennuksia, jotka kuitenkin ammottavat vielä tyhjillään. Phuket on yllättävän iso saari ja turismista huolimatta, sieltäkin siis löytyy vielä rauhallisempia kolkkia, etelän lisäksi myös pohjoisessa on paljon väljempää.





Ao Yonin rannalla vesi on erityisesti laskuveden aikaan matalalla ja varsinkin silloin vesi on todella lämmintä, toisin kuin syvemmän veden rannoilla, joilla itse vilukissana palelen. Rannalla on hyvin vähän ihmisiä ja merellä parkissa purjeveneitä. Oma rantamme ei ollut mutapohjineen niin puhdas kuin Ao Yon, joten laskuveden aikaan huristelimme mielellämme muutaman minuutin matkan mopolla eteläisimmille rannoille lämpimään veteen lillumaan ja sen jälkeen herkullista ruokaa syömään. Rantahiekan läheisyydessä on muutama mukava ravintola, mistä saa kohtuuhintaan todella herkullisia ruoka-annoksia. Muitakin ravintoloita on lähistöllä, joten rannan seutu on oiva paikka illallistaa.





Nautin olostani kaakkois-Phuketissa. Sieltä käsin teimme moporeissuja ympäri saarta, mutta aina niiden jälkeen oli kiva palata takaisin meren äärelle, rauhaan. Katselemaan leikkiviä lapsia ja upeita salamoita, joita oli melkein joka ilta, sateen kanssa tai ilman. Luontoäiti osaa olla pirun näyttävä leidi toisinaan, se tuli taas kerran huomattua.

Valokuvien lisäksi tulin kuvanneeksi muutamia videoitakin. Ei mitään pitkiä pätkiä, mutta yhden haluan tänne blogiin jakaa. Kyllä vaan on soma tapaus! Erakkorapuja tuli rannoilla ihasteltua monen monta kertaa.



Suomeen oli kiva palata joulua viettämään, mutta kieltämättä matkan valokuvia läpikäydessä tuli hetkeksi kaipuu takaisin aurinkoon. Reissu oli mahtava!
LUE LISÄÄ


Tilaa: Blogitekstit (Atom)