Faktoja Saksasta - miten ne näkyvät omassa elämässäni

Saksan yleisin sukunimi on Müller.

Ja nyt joka kerta kun kuljen Müller-kaupan tai Müller-leipomon ohitse, muistan tämän tärkeän faktan. Müller-kauppa on okei, vaikkakin hieman hintava. Siellä myydään kodin tavaraa ja olemme sieltä jotain pientä käyneet kerran tai pari hankkimassa. Toistaiseksi en ole tavannut ketään Mülleriä.

Saksassa on yli 300 erilaista leipää.

Leipomoita on joka kadun kulmassa ja kaikkialta saa ostettua leipää kohtuuhintaan. Yliopistommekin tarjonta on lähinnä kahvia, olutta, leipää ja muffinseja, mikä tarkoittaa sitä, että lounastauolla on suunnattava muualle. Itse pystyn syömään leipää vain hyvin pieniä määriä kerrallaan, joten sen ylitarjonta ei nappaa. Asiat voisi olla kuitenkin huonomminkin ruoan suhteen, joten en halua liikaa valittaa.







Gummy bears, nallekarkit, ovat Saksasta lähtöisin.

Kaikki varmasti tietävät ne kumiset nallekarkit? Täällä kauppojen karkkihyllyt pursuvat nallekarkkeja ja muita kumikarkkeja. Lisäksi joissakin Karlsruhen ravintoloissa tuodaan jälkiruoaksi nallekarkkeja pieni pussillinen. 

Freiburg on Saksan lämpimin kaupunki - ja Karlsruhe toiseksi lämpimin.

En tiedä onko asteella tai parilla juuri merkitystä elämään, mutta kun kuulin tästä ennen Saksaan tuloa, niin olin toki innoissani. Kevät saapuikin Karlsruheen melko aikaisin ja toppikelit ovat olleet jo pitkän aikaa. Ilmat ovat olleet loistavat patikointiin ja piknikointiin.

Saksalaisiin keksintöihin lukeutuvat muun muassa piilolinssit ja polkupyörä. 

Piilolinssejä voi ostaa kaupasta edullisesti, noin 5 eurolla kuukausipari, mutta otin tosin itse tarvittavan määrän mukaan jo Suomesta. Muistan kuitenkin joskus tilanneeni linssejä juurikin Saksasta, koska ne tulivat halvemmaksi kuin Suomen nettikaupoista hankittaessa, vaikkakaan nekään eivät enää nykyään kalliita ole.

Pyöräilyn suhteen Karlsruhe näyttää olevan melko kiva kaupunki, vaikkakin metron rakennustyömaat vähän kaventavat teitä. Paikalliset tulevat lisäksi välillä nurkan takaa turhankin vauhdikkaasti. En ole itse täällä pyörällä ajanut, mutta syrjäseutuja varten pyörä olisi hyvä ostos, pyöräreitit maaseudulla kun ovat kiehtovia. Tosin itse haikailen enemmän kunnollisen sähköpyörän perään, niitä näkee täällä välillä myös.







Osa Youtuben videoista blokataan Saksassa tekijänoikeuksien takia.

Asialla on GEMA ja en itseasiassa tiedä tästä kovin paljoa. Alkuun en huomannut itse mitään ongelmia asian kanssa, koska käytän Youtubea vähän. Jokin aikaa sitten siskoni kuitenkin linkkasi minulle juuri ilmestyneen kappaleen yhtyeeltä Elias Kaskinen ja Päivänsankarit, mutta en valitettavasti pystynyt kuuntelemaan sitä Youtubessa. Muut kappaleet musiikkilistallani ovat toistaiseksi kuuluneet.

Kolmasosa Saksasta on metsää.

Ja sehän meikäläiselle kelpaa! Lenkkipolkuja riittää täällä Karlsruhenkin suunnalla. Etelässä on esimerkiksi Black Forest (Schwarzwald), 6000 neliökilometrin laajuinen vuoristoinen metsäalue, missä olen itsekin käynyt rentoutumassa ja patikoimassa useaan kertaan. Tuohon seutuun ei voi kyllästyä.


Inspiraation tähän tekstiin sain Confessed Travelholic - blogista, josta myös poimin pari ensimmäistä faktaa. Linkin takaa löytyy lisää faktoja Saksan maasta.


Kävelyretken maisemia - Forbach

Täältä Saksan maalta löytyy hyviä puolia pilvin pimein, mutta erityisesti tykkään maan luonnosta.

Puolen päivän patikkaretkiä on jo useampia takana. Yksi reissuistani on suuntautunut Forbachiin, missä itseasiassa olin jo tovi sitten. Karlsruhesta pääsee kätevästi monillekin patikkapoluille joko kaupungin ratikalla taikka junalla, joten näistä kulkuyhteyksistä on otettu ilo irti.













Poistuin kyydistä Forbachissa, mutta lähdin kävelemään takaisin pohjoiseen päin aikomuksena ottaa myöhemmin samainen ratikka toiselta asemalta takaisin Karlsruheen. Kävelin metsässä joitakin tunteja sekä kuuntelin linnunlaulua ja kosken pauhuntaa. Muutaman melojan nähdessäni haikailin hetkeksi vesillekin.







Poikkesin muutamassa hiljaisessa kylässä matkan varrella. Rauhallisen uneliaita kyliä täällä seudulla muuten riittää! Ne ovat kiehtovia ja niitä(kin) voisi kierrellä viikkotolkulla ihastelemassa. Jokaisen kylän äänimaisemaa yhdistävät kirkon kellot ja linnun laulu. Itse kadut taas ovat toisinaan täysin tyhjillään ihmisistä, tehden kävelylenkeistä leppoisia ja jännittäviäkin. 


Mielenosoitus Karlsruhessa

Viime viikolla Karlsruhessa järjestettiin mielenosoitus Studis gegen Pegida eli Pegidaa vastaan. 

Pegida on Saksan maahanmuuttopolitiikasta huolestunut liike, joka on saanut rasismista huolestuneet kansalaiset järjestämään omia mielenilmaisujaan liikettä vastaan. Maahanmuutto ja rasismi on ollut jo pitkään kuuma puheenaihe Saksassa, mutta erityisesti nyt täällä ollessani olen huomannut kuinka asia todella on monen huulilla.







Näitä mielenosoituksia on ollut jo useampia ja muutama viikko sitten muutama ihminen haavoittuikin, vaikka mitenkään kovin pahasti heille ei käynytkään. Tällä kertaa mielenosoitusmarssissa oli tarkoitus olla aiempaa enemmän osanottajia, joten koulukatumme suljettiin vandalismin pelossa liikenteeltä. Kadun varrella olevat rakennukset, eli myös yliopistomme, laitettiin kiinni iltakuudelta ja jalankulkijoita kehotettiin välttämään alueella oleskelua.







Me pääsimme tunneilta vähän ennen kuutta ja ratikka oli jo lakannut kulkemasta kadulla. Poliiseja seisoskeli kadun varrella suuressa määrin. Päätimme jäädä paikan päälle katselemaan hetkeksi mitä tuleman pitää. Olimme lopulta paikalla parisen tuntia pällistelemässä ja kuuntelemassa mielenosoittajien huudahduksia. Ystäväni käänsi minulle osan puheesta, joka aukiolla pidettiin. Hänkään ei kuitenkaan vielä puhu saksaa sujuvasti, joten suurin osa meni tietysti ohitse.




Loppuillan tapahtumat jäivät todistamatta, mutta ilta oli kuulemma hyvin rauhallinen. Seuraava kokoontuminen on vielä tämän kuun puolella. Itse en tosin ole sitä todistamassa, koska olemme koulun kanssa reissaamassa, mutta mielenkiinnolla jään seuraamaan tilannetta.


Ranskan ja Black Forestin maisemia

Matkustimme 3,5 päivää auton kanssa ympäri Etelä-Saksan ja Ranskan upeita maisemia.

Olimme vuokranneet auton Sixtiltä ja maksoimme siitä noin 120 euroa yhteensä. Yöt vietimme Ranskan puolella Colmarin pohjoisosassa ja lähellä Mulhousea sekä Saksan puolella Freudenstadin alapuolella Black Forestissa. Tarkoitus oli olla tien päällä niin paljon kuin jaksetaan ja keskittyä nimenomaan luontoon kaupunkien sijasta. Päivät menivätkin autoillen ja ulkoillen, mielettömiä maisemia katsellen.




Minulla ei valitettavasti ole kovinkaan montaa todistusta siitä, että maisemat olivat ajoittain todella upeat. Lähinnä niitä tuli ihailtua vain omin silmin ja julkaisun arvoisia kuvia on vain muutamista paikoista, mutta uskokaa kun sanon, näillä seuduilla kelpaa reissata!

Kiermuttelevia vuoristoteitä, kapeita metsäteitä, patikointireittejä, vesiputouksia ja tajuttoman upeita kyliä ihanine rakennuksineen on Saksan Black Forestissa sekä Ranskan puolella Ballons Des Vosgesin luonnonpuiston ympäristössä todella paljon. Tutkittavaa, ihmeteltävää ja ihasteltavaa löytyisi maisemista ja kylien yksityiskohdista vuosikausiksi eteenpäin.




Ranskan puolella ajelimme paljon Ballons des Vosgesissa. Suosittelen lämpimästi ottamaan auton alle ja suuntaamaan aluetta ympäröiviin kyliin ja patikkapoluille. Uskomatonta miten niin kauniita kyliä upeine rakennuksineen voikin olla olemassa.









Saksan puolelta Black Forest eli Schwarzwald ihastutti jälleen. Erityisesti mieleen jäivät upea järvi Titisee, minkä varrella piknikoimme sekä Tribergin viehättävä kylä, minne olen itseasiassa palaamassa opiskelutovereideni kanssa kurssin puitteissa jo reilun viikon päästä.

Myös muutamat vesiputoukset matkan varrella sekä yksi Saksan vanhimmista luolista, Erdmannshöhle, olivat näkemisen arvoisia. Vanhassa luolassa oli sisällä pieni järvi ja päästäksemme toiseen päähän luolaa, piti meidän kävellä kyyryssä pitkän matkaa. Opas puhui saksaa ja englantia, vaikkakin kertoi asiat englanniksi tiivistetymmin.











Vaikka olin tietoinen, että vuorilla on vielä lunta ja laskettelemaan pääsee, niin en ollut täysin tietoinen kaikkien kiehtovien paikkojen korkeuksista. Olin menossa katsomaan viimeisessä kuvassa näkyvää järveä sen kesäasussaan, mutta sehän olikin täysin lumen peitossa. Mummelseen järvi on yli kilometrin merenpinnasta, joten varpaita ei vielä päässyt kastelemaan järveen.

Parin päivän aikana ohitimme lukuisia pieniä laskettelukeskuksia. Vaikka lunta oli vuorilla vielä runsaasti, olivat lämpötilat kuitenkin kesäiset, joten kieltämättä tuli pieni hinku rinteisiin. 


Bad Herrenalb - kylä luonnon keskellä

Karlsruhen ja ympäristön julkinen liikenne saa minulta kyllä paljon kiitoksia. Kiitos lähtee myös kaupungille, joka tarjosi meille opiskelijoille julkisen liikenteen matkalipun koko seudulle kuuden kuukauden ajaksi. Lipusta on otettu ilo irti ja olen sen turvin matkustellut ympäri Karlsruhea ja lähikyliä.

Kiirastorstaina nousin ratikkaan numero S1 ja kuljin koko matkan päätepysäkille asti, Bad Herrenalbiin. Bad Herrenalb on suloinen 7200 asukkaan kylä Black Forestin pohjoispuolella. Matkaa Karlsruhesta on noin 30 kilometriä ja ratikalla huristellessa aikaa menee noin 45 minuuttia. 






Kylän otin suunnaksi myös puhtaasti uteliaisuuttani, mutta etenkin sitä ympäröivän luonnon takia. 

Heti kylään päästyäni lähdinkin tarpomaan metsään ja tein siellä muutaman tunnin kävelylenkin. Lintujen laulu oli musiikkia korvilleni! Lähtiessä ohitin yhden suloisen pariskunnan ja yhden talon pihamaalla moikkasin isäntää, mutta muuten ei ihmisiä juuri näkynyt. Aiemmin päivällä oli satanut ja metsähän on melkeinpä parhaimmillaan sateen jälkeen.








Muutaman tunnin lenkin jälkeen päädyin takaisin hiljaiseen kylään. Autoja kulki kylän lävitse, mutta muuten porukkaa oli ulkona vähän. Osa liikkeistäkin olivat sulkeneet jo ovensa ja ne, jotka olivat avoinna, olivat lähes tyhjillään. Täysin hiljaista kylässä ei silti ollut, lintujen laulu kuului voimakkaana keskustassakin. 












Kovin oli soma kylä, kauniita rakennuksia tuli useampia vastaan. Päästyäni rautatieaseman läheisyyteen takaisin, näkyi niitä ihmisiäkin vähän. Kävin kurkkaamassa millaiselta rautatieaseman vieressä sijaitseva kylpylä näyttää. Siinä vaiheessa sormia paleli ja kuuma kylpy kieltämättä houkutteli, joten melkein kävi kateeksi uima-altaissa polskivia. Kylpylän sijaan otin kuitenkin suunnaksi taas rautatieaseman ja palasin takaisin Karlsruheen.