Split on kaunis rannikkokaupunki Kroatiassa. Kaupungissa tuli huhtikuussa vietettyä vain päivän verran, mutta jo oli kiva päivä. Splitissä vastaan tuli kaksi kivaa paikkaa mistä ihailla kaupunkia korkeuksista.
Marian Hill
Ihanan rentouttava paikka. Maisemat kaupunkiin ja merelle ovat upeat ja ihmisiä oli ylhäällä kummallisen vähän. Metsässä oli hiljaista ja siellä sai rauhassa. Isommilla poluilla tuli välillä pyöräilijöitä ja lenkkeilijöitä vastaan ja eipä ollut heidän treenimaisemissa moittimista. Ylhäällä on myös luola, mutta sitä ei löytynyt.
St. Domniusin kellotorni
Lippu torniin kustansi huhtikuussa 15 kunaa ja ylös mennään kapeita ja korkeita kiviportaita pitkin. Sen jälkeen portaat vaihtuivat teräksisiin ja siinä vaiheessa minua alkoi vähän jännittämään. Tornin koloista kun on näkymät kaupunkiin ja torni on 60 metriä korkea. Portaat itsessään eivät onneksi huojuneet, mutta vastaantulijan tullessa piti väistää sivulle ja siinä vaiheessa askelmat liikkuivat epäilyttävästi.
Ylhäältä tornista on hienot maisemat joka suuntaan. Laivojen lähtöjä oli mukava katsella tornista. Monen talon kattoterassille oli myös näkymä tornista, mikä kaltaiseni kerrostalovakoojan mielestä oli hauskaa.
Split oli kaunis ja huhtikuussa mukavan lämmin kaupunki ja Kroatiaan maana tykästyin. Paljon jäi ensimmäisellä reissulla kokematta, joten ehkä sitä tulee joskus palattua tutkimaan lisää. Erityisesti kiinnostaisi käydä Krkan kansallispuistossa, mikä oli harkinnassa, mutta jäi lopulta välistä. Paklenican kansallispuistosta sen sijaan on tulossa kuvia myöhemmin.
