CURIOUS FEET

Juaran ranta Tiomanilla oli meidän pieni paratiisimme, missä vietimme viikon verran aikaa kolmen kuukauden pituisen matkamme loppupuolella. 

Aikamme Juarassa oli niin stressitöntä kuin kuvitella saattaa. Heräsimme aamulla kivasta huoneestamme ja joimme terassilla kahvia tai teetä, joskus söimme siinä aamupalaakin. Aamupalan jälkeen astuimme terassiltamme rantahietikkoon ja vietimme aikaa rannalla kirjaa lukien ja lepäillen sekä uiden. Kävimme herkullisella lounaalla ja luimme taas lisää, uimme, ehkä nautimme juoman ravintolassa, missä siestan aikaan toimii vain juomatarjoilu. Iltaseitsemän aikaan suuntasimme taas herkuttelemaan johonkin rannan mukavista ravintoloista, valintamme riippui siitä mikä ravintola sattui olemaan avoinna.

Juara oli huhtikuussa todella rauhallinen. Kyseessä on muutaman sadan asukkaan pieni kylä, jossa turismia on, mutta se ei millään lailla häiritsevästi näy. Kukaan ei tyrkytä eikä edes hienovaraisesti myy yhtään mitään. Kylttejä näkyy, missä mainostetaan kyytejä Tekekiin, snorklauskamojen vuokrausta ja joitakin retkiä, mutta hiljaista näkyy olevan. Turisteille suunnattuja ravintoloita löytyy, mutta erityisesti päiväsaikaan ne ovat kovin rauhallisia ja lähes tyhjillään. Paikallisia kylässä on, mutta rannalla he eivät viihdy, joten upea ranta seisoo lähes tyhjillään. Se on välillä luonut jopa tunnelman aavekaupungista, varsinkin eräänä sateisena päivänä, jolloin tuntui siltä kuin maa olisi niellyt kaikki ihmiset.

Juarassa voi snorklata, vuokrata kanootin, tehdä vaellusretkiä. Yöelämää ei ole. Muutamassa ravintolassa saattaa iltaisin olla enemmän ihmisiä, aasialaisia turisteja, ja se tuo mukanaan melua, mutta baareja on turha etsiä. Itseasiassa alkoholiakin saa vain muutamasta ravintolasta. Suurin osa ruokapaikoista ja muutama kauppa viettää siestaa, joka ajoittuu jonnekin kello 14-19 välille. Tänä aikana paikka on joko kokonaan suljettu tai siellä toimii vain juomatarjoilu. Ruokailut ajoitimmekin ennen ja jälkeen näiden aikojen, jotta ei nälässä tarvinnut olla.

Juarassa on kaksi rantaa, joita erottaa pieni niemi. Etelän rannalle pääsee vedessä kahlaamalla ja kivien päällä hyppimällä tai jalat kuivina tietä pitkin. Eteläisellä rannalla on ilmeisesti muutama majatalo ja vaikutti siltä, että siellä oli vielä hiljaisempaa kuin meidän ympäristössämme. Me löysimme elämää vain yhdestä majapaikasta, mistä kävimme huonetta myös kysymässä heti saavuttuamme. Sitä majataloa pitää vanhahko, australialainen mies ja sinne kannattaa suunnata mikäli surffaaminen ja/tai pilven poltteleminen kiinnostaa. Paikasta voi vuokrata surffilautoja, surffikausi oli kuitenkin jo ohitse meidän vierailumme aikaan. Katukioskin sieltä löysimme ja yksi taikka kaksi päiväsaikaan autiota ravintolaa tuli vastaan.

Pidin Juarasta kovasti! Kenelläkään ei ollut kiire, koska mitään aikatauluun kirjattua tekemistä ei ollut, joten siellä oli hyvä rentoutua. Oli todella loistava valinta mennä sinne ennen Suomeen paluutamme ja Juara / Tioman on potentiaalinen vierailukohde seuraavallekin Kaakkois-Aasian matkalle.

Juaraan pääsee Tekekistä tietä pitkin kävellen, viidakon halki vaeltamalla, taksilla (noin 25-30 RM / hlö, en tiedä toimiiko tinkaaminen), polkupyörän/skootterin vuokraamalla tai vaikka liftaamalla. Matkaa on noin 7 kilometriä. Julkisia ei Juaran ja Tekekin välillä tietääkseni kulje, paikallisetkin liikkuvat väliä skootterilla.

Vietimme viimeisen yömme Indonesiassa ja Kuta beachilla lentokentällä. 

Lentomme lähti aamukuuden jälkeen ja ajateltiin että yksi yö menee vaikka valvoessa. Balin lentokenttä osoittautui melko hyväksi paikaksi yöpyä. Kenttä on avoinna 24/7, mutta on suurimmalti osalti ulkona. Sisällä, ainakin ulkomaan terminaalissa, on vain pieni aulan tapainen ennen turvatarkastusta ja siitä pääsee läpi vasta kaksi tuntia ennen lentoa. Tosin eipä sinne sisälle kannata paljoa aikaisemmin mennäkään. Ulkopuolella oli muitakin ihmisiä ja ainakin Mäkki ja kioski ovat auki koko ajan. Syrjempää löysimme kolmen hengen penkkejä ilman käsinojia, joten niihin vedimme pariksi tunniksi pitkäksemme ja saimme jopa nukuttua kohtuullisesti. Kentällä toimi myös wifi todella hyvin, joten tovi meni myös netissä surffaillessa.

Koneessa emme kuitenkaan saaneet nukuttua, mutta Singaporeen saavuimme vielä melkoisen hyvissä voimissa. Jos olisimme sinne pysähtyneet, olisi yö kentällä ollut hyvä idea. Olimme kuitenkin päättäneet jatkaa matkaa Malesian puolelle ja päälle tuli yli 9 tuntia matkustelua ja odottelua ennen määränpäähämme saapumista. Singaporen kentältä otimme siis metron Kranji-asemalle kolmella vaihdolla (2,30 SGD / hlö), sieltä bussin Johor Bahrussa sijaitsevalle Larkinin bussiasemalle (1,90 SGD / hlö), sieltä bussin Kota Tinggiin (4,90 RM / hlö), Kota Tinggistä noin 45 minuutin odottelun jälkeen bussin Mersingiin (9 RM / hlö. Huom! Myös suoria busseja kulkee välillä JB Larkin-Mersing, mutta seuraavan lähtöön oli pari tuntia aikaa, joten käytimme vaihtoehtoa B) ja Mersingistä laivan Tiomanin saarelle (35 RM / hlö).

Tiomanilla olimme päättäneet ekaksi yöksi majoittua Tekekiin, mutta matkatoimiston virkailija sanoi paikan olevan kallis. Kiireessä (viimeisen laivan lähtöön oli vain tovi aikaa) valitsimme Air Batangin rannan, koska sieltä tiesimme löytävämme edullisen majoituksen ja se on hyvin lähellä Tekekiä, josta olimme päättäneet patikoida Juaraan. Määränpäätä olisi kyllä saanut muuttaa laivassa, mutta päädyimme silti ABC:lle. 

Laivan saapuessa satamaan hämmästelin hiljaisuutta. Missä kaikki ovat? Miksi ravintolat ja kaupat ovat kiinni? Miksi täällä on niin ruma ranta?! Katsastimme vissiinkin neljä majapaikkaa ja huh. Kaksi siinä mielentilassa surkealta näyttävää kopperoa 40 ringgitillä (noin 10 euroa) ja yksi tilava, siisti ja muutenkin jees 120 ringgitillä (30 euroa). Neljäs oli valintamme, 60 ringgittiä (15 euroa) maksava melkoisen siisti, mutta pieni huone parvekkeella.

Kapea tie ABC:llä

AIr Batangin ranta

Aamulla herätessämme Air Batang vaikutti edelleen yhtä surkealta. Siis miksi se onkaan reppureissaajien kesken suosittu paikka Tiomanilla? Ranta oli kivikkoinen, varsinkin laskuveden aikaan, majapaikkojen ympäristöt tylsiä ja siellä täällä on kivikasoja, joten paikka näyttää keskeneräiseltä rakennustyömaalta. Emme keksineet yhtäkään syytä jäädä, joten teimme kuten olimme suunnitelleetkin ja patikoimme Tekekin kautta Juaraan.

ABC:ltä on Tekekille kilsa tai pari. Tekekin pohjoispuoli oli ennen aamukymmentä autiona. Etsimme ruokapaikkaa ja pari papparaista neuvoivat meitä avoinna olevan ravintolan suuntaan. Siellä syötyämme kävimme kaupasta hakemassa vettä ja lähdimme talsimaan takaisin ohittamaamme tienristeykseen, mistä lähti 7 kilometrin vaellusreitti Juaraan.

Olimme valmistautuneet raskaaseen matkaan, varsinkin kun meillä oli matkatavarat mukanamme, mutta loppujen lopuksi matka tuntui paljon lyhyemmältä kuin mitä on. Alku oli kylläkin hikinen, ensimmäinen tunti melkoista ylämäkeä ja välillä tiheää viidakkoa ja tuntui kuin olisi käynyt suihkussa vaatteet päällä, kun ne olivat hiestä aivan märät. Siltikään nousu ei ollut kuumottavaa, koska metsän suojassa oli varjoista. Laskeutuminen kävi helpommin ja lopun matkaa reitti yhtyi autotiehen, mikä ei kyllä onneksi ollut vilkas. Itse muuten kuljin tuon matkan rikkinäisissä ballerinoissa jalat likaisina, mutta fiksumpi laittaa lenkkarit jalkaan. On välillä vähän liukkaampaa ja mutaisempaa. Etanoita tallautui kuoliaaksi neljä, joista vain yksi minun toimestani, sääliksi kävi polulla olevia raukkoja. Yksi vähän isompi lisko nähtiin siinä vaiheessa kun kävelimme jo autotiellä, mutta muuten näkemämme eläinkanta oli kovin pientä. Valtavia ja upeita puita ihastelimme kyllä sitten senkin edestä.

Tästä alkoi matka kohti metsää ja Juaraa

Juaraan saavuttuamme painuimme heti rannalle ja uimaan. Vesi tuntui suorastaan kuumalta, mutta pian huomasimme sen lämpötilan vaihtelevan koko ajan kylmästä todella lämpimään. Merestä käsin katselimme ympärillemme ja tiesimme tulleemme paratiisiin. Todella upea, pitkä ranta ja muita ihmisiä rannalla vain kourallinen. Kivan näköisiä majataloja rantakahviloineen. Hienon näköistä metsää reunustamassa. Kirkasta vettä ja paljon kaloja. Ei yhtäkään kaupustelijaa tai sisäänheittäjää. Ah! Majataloja kävimme katsomassa ja päädyimme Rainbow Chalettiin, mistä tinkasimme huoneen viikoksi 40 ringgitillä (10 euroa) yö. Ravintoloista saa olutta euron molemmin puolin ja ruokienkin hinnat ovat kohtuulliset turistiravintoloiksi. Rauhallisuutta arvostavalle budjettimatkailijalle tämä on paratiisi.

Juaran ranta