CURIOUS FEET

Saigoniin saavuttuamme pohdimme minne jatkaisimme sieltä ja päädyimme Vung Tauhun, koska se sijaitsee vain puolentoista tunnin päästä suurkaupungin sykkeestä. Vung Tausta tiesin ennen sinne saapumistani lähinnä sen, että siellä sijaitsee ympäriinsä piilossa olevia tykkejä 1800-luvulta ja että yhdellä kaupungin kukkulalla seisoa tönöttää Kristus-patsas. Sekä tykkien löytäminen että Kristuksen tapaaminen kiehtoivat ja eräs kuuma päivä lähdinkin katselemaan molempia.

Kävelin Kristuksen luokse eri reittiä kuin useimmat matkailijat, koska päätin ottaa oikotien. Kiersin patsaalle takakautta minkä takia löysinkin ensimmäiset tykit. Reitin varrella oli myös onkaloita kalliossa ja hienot maisemat alas rannalle. Patsaalle näytti alkuun menevän polku, mutta loppua kohden se oli tukittu. Matkaa oli kuitenkin vain muutama metri, joten könyämällä pääsin ylös asti.



Ylhäällä Kristuksen luona minua odotti lauma teini-ikäisiä ihmetellen mistä oikein pöllähdin paikalle. Siitä alkoivatkin taas yhdet valokuvaussessiot. Että kun ne lapset olivatkin suloisia. Kymmenien valokuvien jälkeen pääsin hetkeksi kiertelemään alueella yksikseni ja rauhoittumaan.

Kristuksen käsivarsillekin pääsee maisemia ihailemaan ja päätin toki kiivetä ylös. Sain teinipojista ja pienestä mummelista seuraa, joten peräkanaa nousimme kapeita rappusia ylös asti. Ylhäällä oli niin ahdasta, että molemmille puolille mahtui samaan aikaan vain neljä-viisi ihmistä ja sekin kylki kyljessä. Maisemat olivat hienot, mutta koska liikkumavaraa ei juuri ollut, en rohjennut kaivaa kameraani esiin vaan ihailin niitä sitten vain omien silmien lävitse.

Alue on rauhoittava ihmisistä huolimatta ja ylös on varmasti kiva patikka mitä reittiä pitkin tahansa. Olin ennen vierailuani siinä luulossa, että alueelle pitäisi maksaa jokin pikkusumma, mutta vaihtoehtoisen reittivalintani vuoksi en voi sanoa varmaksi pyydetäänkö varsinaisen sisäänkäynnin luona maksua vai ei. Kristuksen luona on kuitenkin lipas, johon vapaaehtoisia lahjoituksia voi ainakin laittaa. Poistuin myös eri reittiä jatkaakseni hylättyjen paikkojen etsimistä ja löysinkin mm. lisää tykkejä. 

Vietnamin kuuma ja kostea Ho Chi Minh City onnistui yllättämään minut positiivisesti. Jo heti laskeutumiseen jälkeen oli jokseenkin kotoinen olo ja se fiilis pysyi yllä koko matkan ajan. Vaikka kaupunki on suuri ja liikenne jokseenkin kaoottista, tuntui se silti yllättävänkin pieneltä ja kuumuudesta huolimatta kävelin kaupungissa paljon ympäriinsä. Tässäpä muutama vinkki kaupunkiin.

Liikenne

Mopoja on tuhottomasti ja kaikki säntäilevät joka suuntaan. Monet sanovat Ho Chi Minh Cityn liikennettä kaoottiseksi. Ja onhan se sitä, mutta itselle tietynlainen rentous liikenteen suhteen sopii. Koin, että kaupunki on kävelijälle melko ystävällinen, koska tienylityspaikkoja löytyy ja usein kävelytietkin ovat tarpeeksi leveitä. 

War Remnants Museum 

Sotamuseo valokuvineen on koskettava ja isompi museo kuin oletin. Sodan vaiheet on esitelty hyvin, museo on jakautunut ulos ja sisätilan näyttelyihin ja vierailu tänne on mielenkiintoinen, suosittelen poikkeamaan. Sotamuseoon on pääsymaksu 15 000 VND / 0,60 euroa.

Ruoka ja kahvi

Muutamaa kertaa lukuunottamatta ruokaan ei tarvinnut pettyä. Turistiraflatkin tarjoilevat herkullista ruokaa edullisesti ja tulisempaa sekä halvempaa settiä saa katukioskeista. Vietnamin kahvi on myös todella herkullista! Paikalliset tykkäävät lisätä kahviin kondensoitua maitoa, mikä toki tekee jo ennestään pehmeästi kahvista vielä entistäkin herkullisemman, mutta tämä tavara maistuu mustanakin todella hyvältä. Ehdottomasti kannattaa juoda mikäli kahvin ystäväksi tunnistautuu. Ja rahdata kotiin tuliaisiksi. Kannattaa ottaa myös ilo irti kaupungin toinen toistaan kivoimmista kahviloista ja niiden kakkutarjonnasta.

Katutaide

Katutaidettahan ei Ho Chi Minh Cityssä juurikaan näy, mikäli puhutaan graffiteista. Yksittäisiä teoksia siellä täällä. Mikäli haluaa nähdä muutaman enemmän, kannattaa suunnata koilliseen 3A Stationille missä taideteoksien lisäksi on muutamia kauppoja ja kahviloita.

Reissaajat ja yöelämä

Ho Chi Minh Cityn yöelämä ja reppureissaajien katu olivat rauhallisempia kuin etukäteen oletin, mutta illanvietot olivat ehkä senkin takia oikein mukavia. Mukavia kokemuksia olivat kattoterassibaarit, joita Ho Chi Minh Citystä löytyy useampia. Me kävimme mm. Chill Sky Barissa, mistä on upeat näkymät sekä Bitexco Towerissa, mistä kaupunkia tosin ihasteltiin ikkunan takaa. Jälkimmäisen näköalatorniin voi ostaa 200 000:lla (8 eur) pääsylipun tai sitten voi tehdä kuten me ja suunnata virallisen näköalatasanteen sijaan baariin. Ravintolaan tai baariin pääsee ostoskeskuksen hissien kautta ja maisemia voi ihailla sieltä hieman pääsymaksua halvemman oluen kera.

Hinnastoa:

Taksin aloitusmaksu 8 000-11 000 (0,30-0,45 eur)

Paikalliset safkat n. 25 000-50 000 (1-2 eur)

Oluet yleensä 15 000-40 000 (0,60-1,60 eur), drinkit 40 000-100 000 (1,60-4 eur)

Siistit kahden hengen hotellihuoneet 10 eurosta ylöspäin

Rantakaupunki Vung Tau sijaitsee vain puolentoista tunnin matkan päässä Ho Chi Minh Citystä. 

Siltikään kaupungissa ei juurikaan länsimaalaisia turisteja näkynyt. Viikonloppuisin kaupunki sen sijaan täyttyy Ho Chi Minh Cityn asukkaista, jotka tulevat kaupungin sykettä merenrannalle pakoon. Lauantain saapuessa kaupungin pääranta olikin kuin toisesta maailmasta, niin täynnä porukkaa, että hyvä kun sekaan mahtui.