Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kroatia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kroatia. Näytä kaikki tekstit
Patikkamatka Paklenican kansallispuistossa

Kiipeilijöiden suosiossa oleva Paklenican kansallispuisto Kroatiassa on lyhyen bussi- tai automatkan päässä Zadarin pienestä rannikkokaupungista.

Paklenicassa voi tosiaan kiipeillä ja kiipeily vetääkin paikalle suurimman osan puiston vierailijoista, mutta patikoijallekin kansallispuisto tarjoaa elämyksiä. Minä jätin kiipeilyhommat muille ja kipusin vain patikoiden ylös vuorelle. Halusin lähteä valloittamaan vuorta siitäkin huolimatta, että tossuni eivät olleet kaikista parhaimmat vuorilla vaelteluun. Paklenicassa polut ovat kivisiä ja täten melko liukkaitakin, joten millä tahansa kengillä ei kannattaisi vuorelle lähteä.









Lähtiessäni kiipeilijöitä oli runsaasti paikan päällä, mutta patikoimaan tosiaan jatkoi harvempi. Erään saksalaisen pariskunnan kanssa kuljin hetken aikaa, mutta jättäydyin heistä jälkeen voidakseni jatkaa matkaa ylhäisessä yksinäisyydessäni. Ylös kipuaminen kävi alkuun kunnon päälle, mutta voi sitä upeaa tunnetta kun pääsee lopulta ylös asti. Piknikoin rauhassa upeita maisemia katsellen ennen paluuta alaspäin.

Huikeiden maisemien, muutaman käärmeen, lukuisten liskojen, raunioiden sekä ampiaisfarmin lisäksi näin reissun aikana luolia. Osa pieniä koloja, osa hieman suurempia. Alueella on myös isompi luolasto, jonne pääsee pääsymaksua vastaan, mutta siellä en itse käynyt. Kuvien perusteella näyttää kuitenkin upealta paikalta.












Luonnonpuistoon on 40 kunan pääsymaksu henkilöltä. Alueelle pääsee tunnissa Zadarista bussilla, mutta busseja ei mene kovin usein, joten ajankohtaiset aikataulut kannattaa käydä katsomassa bussiasemalta. Bussi pysähtyy Staligradin kaupungissa, mutta Zadarista päin tullessa pysäkki on kilsan pari ennen sitä. Autolla pääsee tietysti kätevästi puistoon sisälle asti.

Puiston sisällä on kioski, jonka valikoimasta en tiedä mitään. Majapaikkoja on Starigradin ympäristössä lukuisia ja itse Starigradin kaupungissa on myös kohtuuhintaisia ravintoloita, pieniä marketteja sekä soma pieni satama-alue. Viihdyin siellä itse vajaan tunnin verran meren äärellä istuen ja kävellen.





Huomattavasti suositumpi Plitvicen kansallispuisto vetää enemmän väkeä Zadaristakin asti, mutta Paklenicakin on ehdottomasti pysähtymisen arvoinen!


Split korkeuksista

Split on kaunis rannikkokaupunki Kroatiassa. Kaupungissa tuli huhtikuussa vietettyä vain päivän verran, mutta jo oli kiva päivä. Splitissä vastaan tuli kaksi kivaa paikkaa mistä ihailla kaupunkia korkeuksista.

Marian Hill

Ihanan rentouttava paikka. Maisemat kaupunkiin ja merelle ovat upeat ja ihmisiä oli ylhäällä kummallisen vähän. Metsässä oli hiljaista ja siellä sai rauhassa. Isommilla poluilla tuli välillä pyöräilijöitä ja lenkkeilijöitä vastaan ja eipä ollut heidän treenimaisemissa moittimista. Ylhäällä on myös luola, mutta sitä ei löytynyt. 












St. Domniusin kellotorni

Lippu torniin kustansi huhtikuussa 15 kunaa ja ylös mennään kapeita ja korkeita kiviportaita pitkin. Sen jälkeen portaat vaihtuivat teräksisiin ja siinä vaiheessa minua alkoi vähän jännittämään. Tornin koloista kun on näkymät kaupunkiin ja torni on 60 metriä korkea. Portaat itsessään eivät onneksi huojuneet, mutta vastaantulijan tullessa piti väistää sivulle ja siinä vaiheessa askelmat liikkuivat epäilyttävästi.

Ylhäältä tornista on hienot maisemat joka suuntaan. Laivojen lähtöjä oli mukava katsella tornista. Monen talon kattoterassille oli myös näkymä tornista, mikä kaltaiseni kerrostalovakoojan mielestä oli hauskaa.












Split oli kaunis ja huhtikuussa mukavan lämmin kaupunki ja Kroatiaan maana tykästyin. Paljon jäi ensimmäisellä reissulla kokematta, joten ehkä sitä tulee joskus palattua tutkimaan lisää. Erityisesti kiinnostaisi käydä Krkan kansallispuistossa, mikä oli harkinnassa, mutta jäi lopulta välistä. Paklenican kansallispuistosta sen sijaan on tulossa kuvia myöhemmin.

Curious Feet on Facebookissa, Instagrammissa sekä Twitterissä!


Kroatian rauhallinen rannikkokaupunki Zadar

Kroatian pieni rannikkokaupunki Zadar on historiallinen ja soma.

Zadarissa ei ole kiire. Kaupungissa on hienoja rakennuksia, kapeita katujakin, kohtuuhintaisia kuppiloita sekä upea meri tätä ympyröimässä. Huhtikuussa aurinko paistoi kuin Suomen kesässä ja ihmiset viettivät ulkona aikaa syöden, juoden, kävellen ja piknikoiden.












Zadarissa on tavallaan paljon kaikenlaista nähtävää, mutta niin pienellä alueella, että keskustan ehtii kiertämään maleksienkin päivässä. Kapeiden katujen vastapainona on myös tilaa, erityisesti meren äärellä, joten ainakin juuri ennen sesongin alkua kaupungissa oli todella leppoinen tunnelma ihmisten kävellessä hitaasti ja autojen antaessa hyvin tietä jalankulkijoille.

Ihmisten vähyys iltaisilla kaduilla tuntui toisinaan jopa oudolta vaikka lähes poikkeuksetta matkustan sesongin ulkopuolella muulloinkin. Erään matkailijan kanssa keskustelimmekin, että olisi mielenkiintoista nähdä Zadar kesällä. Onkohan kaupunki kovin erilainen silloin? Paikallinen baarinpitäjä väitti näin olevan.