UUSIMMAT TEKSTIT

Bangkokin karmivin museo - Siriraj Medical Museum

Siriraj Medical Museum on ollut vierailulistallani jo useamman vuoden. En siis voinut jättää sitä välistä viime Bangkokin reissullani. Tämä kiehtova museo sijaitsee vähän kauempana keskustasta, Sirirajin kaupunginosassa, samoissa tiloissa sairaalan kanssa.

Siriraj Medical Museum on takuulla mielenkiintoinen vaikkei olisi järin kiinnostunut lääketieteestä. Museon lempinimi on Death Museum ja se onkin hyvin kuvaava. Tällaista museota ei joka kaupungissa olekaan.





Esillä museossa on muun muassa sikiöitä, epämuodostuneita vauvoja, tietoa eri syövistä, kuvia junan alle jääneistä ihmisistä irronneine päineen ja kuolemaan tuomittujen raiskaajien ruumiita. Yksi esillä olevista muumioituneista ruumiista on Si Queyn, joka 1940-luvulla saalisti lapsia ja söi heidän sydämensä. Si Quey saatiin kiinni vuonna 1950, jolloin hänet hirtettiin.

Suurin osa tekstistä oli thaiksi (Parat-näyttelyn puolta lukuunottamatta), mutta kuulokkeet englannin kielisellä selostuksella saa pyydettäessä vastaanotosta. Esillä olevat näytteet ja kuvat tosin puhuivat todellakin puolestaan. Aika-ajoin minua suorastaan kuvotti, välillä suretti, mutta suurimman osan aikaa näyttely kiehtoi. Vierailu täytti odotukseni ja voin suositella sitä mikäli ei ole herkimmästä päästä ja ruumiiden katselu syystä tai toisesta kiinnostaa.





Sisäänpääsy museoon on 200 bahtia eli vajaa viisi euroa. Paikan päälle pääsee taksilla (oma kyytini MBK:lta maksoi satasen plus tipit) tai veneellä, jotka vievät myös ihan liki sairaalaa. Venekyydin voi napata Suurelta palatsin takaa noin 30 sentillä. Bussit 57, 81, 146, 149 ja 157 vievät perille. Bussilla matkustaminen Bangkokissa on halpaa ja mukavaa.

Museossa ei saa valokuvata ilman lupaa, mutta pari jälkimmäistä kuvaa on museon kotisivuilta luvalla ladattuja.


Vieraana Ylen aamu-tv:ssä

Piti hieman hieraista silmiä tuossa yksi päivä kun luin sähköpostejani. Minut kutsuttiin Ylen aamu-tv:eeseen vieraaksi puhumaan matkustelusta ja nimenomaan budjettimatkailusta, jota useimmiten itse harrastan.

Ensimmäinen reaktio oli 'Että mitä?!', jota seurasi pian innostunut 'JOO miten hieno juttu!' ja parin sekunnin päästä iski sitten se pelko itseni munaamisesta. En koe esiintymistä aina luontevana, vaikka nykyään yolo-asenteen saavutankin hyvin usein ja pystyn ottamaan esiintymistilanteet rennommin. Haastan mielelläni itseäni ja haluan astua säännöllisesti sinne epämukavuusalueelle, mikä tarkoittaa sitä, että todellisuudessa nautin niistä hetkistä kun teen jotain mikä hieman hirvittää. Lopulta ensimmäinen esiintymiseni telkkarissa oli paljon helpompi kuin etukäteen olisin voinut kuvitellakaan ja edellisen yönkin nukuin paremmin kuin hetkeen.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt niinkuin Römsössä, mutta lopputulos on juuri sellainen kuin sen pitääkin olla, meidän vieraiden näköinen. Meitä haastatteli symppis Juha Hietanen ja mukana ohjelmassa vieraana oli Kaukokaipuun Marinella, matkailun ja bloggaamisen konkari, joten olin loistavassa seurassa. Vajaa vartti höpöttelyä meni ehkä liiankin nopeasti kun vauhtiin pääsi.

Meiltä kysyttiin viisi matkasuositusta tälle kesälle. Oma listani, joka ei ihan sellaisenaan päätynyt ohjelmaan (mahdollisesti omien töppäysteni kautta, mutta mitäs sen väliä), oli seuraavanlainen:

1. Schwarzwald (Mustametsä), Saksa




Baden-Württembergin osavaltiossa sijaitseva vuoristoalue on todella monipuolinen matkakohde. Seudulla on lukuisia pieniä kyliä ja kaupunkeja, kuten esimerkiksi Baden-Badenin ihastuttava kylpyläkaupunki, Saksan suurin huvipuisto Europa Park, paljon metsää ja patikointireittejä, laskettelukeskuksia, Saksan korkein vesiputous, järviä ja yksi Saksan vanhimmista luolista Erdmannshöhle

Hotellit ovat kohtuuhintaisia ja ruokailu ravintoloissa edullista. Paikka on helposti saavutettavissa esimerkiksi Frankfurtista ja Stuttgartista. Alueella on helpointa liikkua autolla, mutta julkinen liikenne on myös yllättävän hyvä. Junat, bussit ja ratikat vievät moniin pienempiinkin paikkoihin ja patikointipoluille.


2. Budapest, Unkari



Budapest on mitä mainioin kaupunkikohde sen edullisuuden ja monipuolisuuden takia. Suorat ja lyhyet lennot tekevät kaupungista myös helposti saavutettavan suomalaisille. Budapestista löytyy vaikka mitä kivaa tekemistä ilmaiseksi tai edullisesti. Voit vierailla luolissa, poiketa museoon, herkutella kahviloissa ja ravintoloissa, nauttia puistoista tai nousta ylös Normafan metsiin, shoppailla tai käydä kylpylässä. 


3. Paklenican kansallispuisto, Kroatia



Noin 40 kilometriä Zadarin rannikkokaupungista sijaitseva Paklenica ei ole yhtä suosittu tai tunnettu kuin muutama muu kansallispuisto Kroatiassa, mutta vierailun arvoinen sen rauhallisuuden takia. Upealla vuoristoalueella on luolia ja se soveltuu erityisesti kiipeilijöille. Hyvät patikkareitit houkuttelevat myös kävelijöitä paikan päälle. Paklenicaan pääsee kätevästi noin tunnissa bussilla Zadarin rannikkokaupungista. Zadar on hyvä tukikohta puistossa vieraileville.


4. Heidelberg, Saksa



Baden-Württenbergissa, noin 90 kilometriä Frankfurtista etelään sijaitseva Heidelberg on viehättävä, kansainvälinen ja värikäs kaupunki. Edulliset ravintolat ja mukavat terassit houkuttelevat pysähtymään ja lähistöltä löytyy myös paljon kaunista metsää. Kaupunkiin on todella hyvät kulkuyhteydet monestakin Saksan kaupungista, joten se sopii erinomaisesti vaikkapa kiertomatkan etapiksi.


5. Tampere, Suomi




Tampere, rakas kotikaupunkini, on paikka, jota en voi hehkuttaa liikaa. Ehken enää osaa katsoa Tamperetta ilman vaaleanpunaisia laseja, mutta yhtälailla suosittelen Mansea matkailijoille silti. Kaksi järveä, Näsijärvi ja Pyhäjärvi, tuovat luonnon keskustan lähelle ja Näsijärveltä löytyy muutama julkinen saunakin. Tampereella on erityisesti kesäaikaan paljon ilmaistapahtumia, kaupunkifestareita ja kivoja terassejakin. Kaupungissa voi tehdä kaikenlaista pienellä budjetilla


Näitä suosituksia oli hieman hankalaa miettiä, koska tokihan listalle olisi voinut lisätä pienempiä ja isompia paikkoja melkein rajattomasti. Mutta suositellako pientä kylää, jossa itse viihdyin useampia päiviä, mutta jossa ei varsinaisesti ole mitään muuta nähtävää kun söpöjä sekä rappeutuneita rakennuksia ja metsää? Tai Berliiniä, listallani ollutta Budapestia, Barcelonaa tai muita suurempia kaupunkeja, jonne jokainen kyllä löytää ilman suosituksiakin? Entäpä suosittelenko jotain kohdetta Euroopan ulkopuolelta vaikka itse nimenomaan pysyn kaikista mieluiten tämän maanosan sisällä tähän vuodenaikaan? 

Nämä viisi paikkaa valitsin lemppareiksi, koska ne ovat kaikki helposti saavutettavissa, matkustelu lähikaupunkeihin on edullista julkisilla kulkuvälineillä, paikat ovat monipuolisia ja ravintoloissa syöminen ja muut puuhastelut ovat suomalaisen kukkarolle edullisia. 

Haastattelun pääsee näkemään Yle Areenasta ainakin toistaiseksi.


Sky100 - Hong Kongin korkein rakennus

Sky100 on Hong Kongin korkein sisätiloissa oleva näköalapaikka. 393 metriä merenpinnasta, 100. kerroksessa sijaitseva Sky100 tarjoaa 360 asteen upeat näkymät kaupungin ylle - paitsi tietysti pilvisenä päivänä.

Olin Hong Kongissa vajaa viisi päivää ja aurinko ei juuri näyttäytynyt sinä aikana. Hyvää aikaa vierailla korkeuksissa ei siis ollut, mutta noin 19 euron arvoinen lippu kuului Big Bus Tourin* lippuuni, joten päätin kokeilla onneani ja pistäytyä ylhäällä. No eihän sieltä mitään nähnyt.








Yläkerta on kyllä mukavan valoisa ja siisti. Voin kuvitella, että kirkkaalla säällä torni lunastaa lupauksensa ainakin joillekin reissaajista olemalla Hong Kongin reissun kohokohta. Itse en nähnyt kaupunkia ihan näin korkealta, mutta Hong Kongin epätasaisen maaston takia tulihan tuota kaupunkia ihailtua monet kerrat milloin minkäkin nyppylän päältä tai bussin ikkunasta.

Lippu maksaa normaalisti 168 Hong Kongin dollaria eli noin 19 euroa. Jos et halua maksaa maisemien ihailusta, niin harkitse vaikkapa Bank of Chinan tornia keskustan puolella mikä on ilmainen.

*Sisäänpääsyn Sky100 torniin minulle tarjosi Big Bus Tour Company.


Big Bus Tourin kyydissä Hong Kongissa

Hong Kongissa otin alleni kunnon turistibussin*, jolla kiertelin muutaman päivän ympäriinsä. 

Vaikka suurimman osan aikaa haluankin mennä omia reittejäni ja kiertää ruuhkaisimmat paikat kaukaa, niin siinä on myös puolensa kun antaa muiden vähän johdattaa. Big Bus Tour* tarjosi minulle kahden päivän Deluxe Tourin (norm. hinta 57-67 eur), jonka turvin kiertelin lukuisia paikkoja. Viimeksi taisin käyttää heidän palveluitaan Lontoossa yhdessä siskoni ja ystäväni kanssa, jotka molemmat olivat ensikertalaisia kaupungissa, joten täysin uusi kokemus kyseinen firma ei minulle ollut.







Lippuun kuului vaikka mitä; kolme eri bussireittiä, kaksi laivaristeilyä, kolme lauttamatkaa Sky Ferryllä, sisäänpääsy Maritime Museumiin, yöbussikierros Kowloonin puolella sekä joko lippu Peak Tramille (norm. hinta 9,40 eur) tai pääsy kaupungin korkeimman rakennuksen 100Sky Deckin näköalakerrokseen (norm. hinta n. 16 eur). Vaikka kiertelin aamusta viimeisen bussin lähtöön saakka, niin ihan kaikkea en itse parissa päivässä ehtinyt tekemään, koska jalkauduin välillä pidemmäksi aikaa kaupungin kaduille ihmettelemään.










Kolmesta reitistä vihreä eli Stanleyn reitti oli oma suosikkini, koska sillä pääsi käväisemään Stanleyssa ja kauempana keskustasta. Punainen reitti sen sijaan kulki monien nähtävyyksien ohitse, joten lyhyellä vierailulla se lienee useimpien suosikki. Sininen reitti kiertää Kowloonin puolella ja sitä en pitänyt niin mielenkiintoisena. Vaikka itse yövyin Kowloonin puolella ja pidin kylläkin siitäkin puolesta (erityisesti Kowloon Parkista), niin keskustan seutu taiteen ja kahviloiden vuoksi veti enemmän minua puoleensa. 

Peakin ja 100 Skyn väliltä valitsin jälkimmäisen, koska se oli kahdesta vaihtoehdosta huomattavasti kalliimpi ja Peakille olin ajatellut mennä vasta myöhemmin. Lopultahan kävi niin, että Victoria Peak jäi tyystin välistä, kiitos sumuisen ilman. Se taitaakin olla vierailulistalla jos joskus vaikkapa teen stopoverin Hong Kongissa. Merenkulkumuseossa piipahdin ihan ensimmäisenä ja aiottu pikainen vierailu venähtikin hieman, koska museo oli mielenkiintoisempi kuin etukäteen oletin.








Bussien kyydissä oli leppoisaa matkustaa. Vaikka hyvin usein kuljenkin niillä omatoimisesti, niin oli kiva pitkästä aikaa nousta turistibussin kyytiin ja huristella sillä ympäriinsä. Moniin asioihin, kuten asiakaspalveluun, bussien siisteyteen ja vierailtaviin kohteisiin olin hyvin tyytyväinen. Kiitosta saa myös se, että lippu on tosiaan voimassa 24 tai 48 tuntia ostohetkestä, joten ei haittaa vaikka sattuisi olemaan myöhään sitä ostamassa, koska lippua voi hyödyntää myös seuraavana päivänä (toisin kuin julkisten liikenteen matkalippuja joissakin kaupungeissa).

Bussien odottelu, kiitos myöhästymisten, joita Hong Kongin ruuhkat aiheuttivat, oli jotain mihin toivoisin muutosta, busseja siis tulisi olla useampia kierroksessa samaan aikaan. Lisäksi pysäkit voitaisiin merkitä vähän selkeämmin Hong Kongissa, Kowlooninkin puolella jouduin hetken lähtöpaikkaa etsimään. Tosin onneksi ainakin lähtöpysäkeillä näytti aina olevan yksi työntekijä punaisessa takissa heilumassa, joten niillä kyytiin nouseminen on helpompaa.










Nousenko jatkossakin turistibussin kyytiin? Lippu on melko tyyris budjettimatkailijalle ja omatoimiset seikkailuni kiehtovat edelleenkin enemmän, mutta uskon, että tulen näitä jatkossakin satunnaisesti joillakin reissuilla käyttämään, matkaseurasta ja kohteesta riippuen.

*Toteutettu yhteistyössä Big Bus Tourin kanssa.


Dragon's Back - patikointireitti Hong Kongissa

Hong Kongin reissuni kohokohdista kuului patikkaretki luonnon helmaan Dragon's Backille, siitäkin huolimatta, että asiat eivät menneet kuten etukäteen oletin.

Olin Hong Kongissa vapun aikaan, mikä tarkoitti tietysti sitä, että sielläkin porukat nauttivat muutamasta vapaapäivästä. Vappua en muuten nähnyt kaupungissa, mutta mennessäni Dragon's Backille, sen huomasi pitkästä bussijonosta. Jono bussiin numero 9 Shau Kei Wanin asemalla oli kierrellen varmaan sata metriä. Osalla näytti olevan mukana biitsivehkeet - sateisesta ilmasta huolimatta - ja toisilla taas näkyi vaelluskamppeita. Busseja tuli kuin liukuhihnalta ja jonossa ei kovinkaan kauaa tarvinnut seistä. Aikomukseni rauhallisesta patikoinnista ylhäisessä yksinäisyydessäni vain näyttivät muuttuvan meluisaksi luokkaretkeksi.





Ilma ei ehkä myöskään ollut se parhain kyseiselle reitille. Itse on yksi ja sama, että sataako vai paistaako kun lähden luontoon, metsäretkille ilma on aina upea ja nautin yhtälailla sateesta ja myrskyistä kuin auringon säteistäkin. Niitä kovasti hehkutettuja Dragon´s Backin maisemia korkeuksista ei kuitenkaan näe jos pilvet ovat alempana, joten erityisesti niiden perässä meneville on säällä paljonkin väliä.

Bussi jätti minut ja kymmenisen muuta To Tei Wanin pysäkille, josta reitti alkaa. Sitä pitkin minäkin lähdin tarpomaan ja alkuun vaikutti hyvältä; ei mitenkään järkyttävästi ihmisiä, vaikka niissäkin oli jo enemmän kuin olin etukäteen odottanut. Ei mennyt kauaa kun tilanne muuttui. Välillä polulla pääsi kävelemään jouhevammin, mutta toisinaan kivien ja liukkauden takia piti ihan jonottaa, että pääsi liikkumaan eteenpäin metsäpolkua, pelkkä sivulle astuminen ei niillä ihmismäärillä riittänyt. Siinäpä jotain mitä en ole koskaan ennen joutunut luonnon helmassa tekemään.










Muutama kanssapatikoitsija myös kuunteli matkan varrella musiikkia kännykästä ja melko kovaäänisesti vielä. Niin kaunista musiikkia kuin he soittivatkin niin siinä ympäristössä en sitä ymmärtänyt. Luonnossahan sen tarjoama rauha ja luonnon oma kaunis musiikki ovat enemmän kuin tarpeeksi. Yhdessä vaiheessa niistä ei päässyt liiemmin nauttimaan, mutta jäin tarkoituksella muutaman kerran jälkeen pahimmista ruuhkista ja viimeisen kilometrin ennen ensimmäistä poistumisreittiä sainkin tarpoa rauhassa, nauttia toden teolla elostani ja katsella perhosia.

Jossakin Cape Collisonin liepeillä reitti katkeaa ja tässä vaiheessa voi valita, että jatkaako matkaa Big Wave Bayhin vai kävelläkkö tielle bussipysäkille. 

Useimmat patikoitsijat jäivät tässä vaiheessa pois, mutta itse jatkoin vielä matkaa ja onneksi niin. Loppuosa patikointireittiä sujuikin luonnon ääniä kuunnellen ja ohitseni kulki vain muutamia ihmisiä. Luonto oli edelleen upeaa, aurinkokin alkoi näyttäytyä pilviverhon takaa ja pääsin todistamaan myös sitä kun perhonen juuttui hämähäkin verkkoon ja joutui hämpyn lounaaksi. Maisemat ovat ekalla osuudella hienommat (tosin voin tosiaan vain kuvitella millaiset ne ovat kirkkaana päivänä), mutta toisen osuuden rauhallisuus ja luonnon äänet tekivät siitä henkilökohtaisesti itselleni mielenkiintoisemman.








Paikan päälle pääsee ottamalla metron Shau Kei Wanin asemalle ja sieltä bussin numero 9 pysäkille To Tei Wan (lippu 7 HKD / 0,80 eur). Paluubussi Big Wave Baylta takaisin metroasemalle maksaa 12 HKD / 1,35 euroa, mutta bussit eivät välttämättä kulje muutenkin kuin pyhinä. Mikäli busseja ei kulje, niin edessä on vielä lyhyehkö kävelymatka Shek O'hon, josta voi kyydin ottaa.