UUSIMMAT TEKSTIT

Jokaiseen ikäkauteen ihminen tulee aloittelijana

sanoi Sebastien Chamfort.

Jokin aika sitten avasin kirjeen menneisyydestä. Sen oli kirjoittanut muutaman vuoden nuorempi minä. Kirjoittelen itselleni säännöllisesti tulevaisuuteen. On kovin jännittävää saada kirje erilaisesta elämäntilanteesta. Tunnistan aina viesteistä itseni, mutta huomaan myös miten itse muutun ja kasvan ja miten ympärilläni olevissa ihmisissä tapahtuu samalla lailla muutoksia. Ne ovat oiva muistutus siitä miten elämä kuljettaa ja kantaa, miten se tuo eteen mukavia yllätyksiä. Ja miten niillä pienillä asioilla on välillä pitkäkantoiset seuraukset.

Täytin hiljattain kolmekymmentä vuotta. Kolmekymmentä on ikäluku, jota teini-ikäisenä monen muun tavoin pidin aikuisuuden merkkinä. Vaikka monipuolista elämää ja muistoja on itselläkin jo pirusti takana, niin on sitä toivon mukaan vielä enemmän edessäkin.

Hiljaisuus blogin puolella on jatkunut edelleen, näin se elämä kulkee kausissa. Viime aikoina olen keskittynyt lähinnä läheisten ihmisten kanssa olemiseen ja tekemiseen. Tämä tietokoneeni on myös osoittanut mieltänsä jo jonkin aikaa mikä on laskenut motivaatiota töiden tekemiseen koneella, mutta en ole saanut aikaiseksi kävellä liikkeeseen ja ostaa uutta. Tiedän, että kun sen lopulta viimein teen  (toivon mukaan pian..), niin ihmettelen miksi olen vetkutellut asian kanssa näin kauan.

Mutta nyt matkasuunnitelmiin! Niitä on meinaas vihdoista viimein tehtykin muutenkin kuin vain ajatuksen tasolla.







Helmikuussa me lähdemme Kanadaan!

Siskoni, jonka kanssa olemme tänä vuonna matkustelleet Lontoossa ja New Yorkissa, kertoi haluavansa Niagaran putouksille. Joitakin päiviä myöhemmin vastaan tuli lentoja Torontoon 365 eurolla per nuppi. Lennot menivät melko nopeasti varaukseen kolmen hengen poppoollemme ja tovia myöhemmin siskon mies oli ostanut meille vielä liput jääkiekkomatsiinkin. Mennään tervehtimään Laineen poikaa helmikuussa ja katsastamaan miltä Kanada näyttää talviasussaan. Kaikki vinkit Torontosta sekä lähiseudusta ovat tervetulleita! 

Lisäksi ehdin vielä pikaiselle Tallinnan reissulle ennen vuoden vaihtumista kun kaverin kanssa lähdetään päiväreissulle lätäkön toiselle puolelle syömään. Tallinnasta tulee toki haettua myös kuplivaa sekä laitettua pirusti rahaa pelikoneisiin. Tällä kertaa päiväreissu Helsingistä Tallinnaan rokottaa lompakkoa vain kuuden euron verran. Tallinnassa tulisi todellakin käytyä useammin mikäli koti olisi Helsingissä..

Samalle Helsingin reissulle ynnään mukaan vielä Visit Germanyn kutsuvierastilaisuuden, koska Saksa on ihana. Saksan aikoja tuleekin välillä muisteltua haikeudella, joten vaikken maan rajojen sisäpuolelle nyt pääsekään, niin mukava muutaman tunnin ajan keskittyä tähän lempparimaahani tällaisen tilaisuuden kautta.








Mitäs teidän marraskuuhun ja loppuvuoteen kuuluu?


Kristuksen käsivarsilla Vietnamissa

Matkustin Vietnamissa maaliskuussa 2016 yhdessä ystäväni kanssa. Osan ajasta vietimme Vung Taun rantakaupungissa, josta emme ennen matkaamme tienneet yhtään mitään.




Saigoniin saavuttuamme pohdimme minne jatkaisimme sieltä ja päädyimme Vung Tauhun, koska se sijaitsee vain puolentoista tunnin päästä suurkaupungin sykkeestä. Vung Tausta tiesin ennen sinne saapumistani lähinnä sen, että siellä sijaitsee ympäriinsä piilossa olevia tykkejä 1800-luvulta ja että yhdellä kaupungin kukkulalla seisoa tönöttää Kristus-patsas. Sekä tykkien löytäminen että Kristuksen tapaaminen kiehtoivat ja eräs kuuma päivä lähdinkin katselemaan molempia.

Kävelin Kristuksen luokse eri reittiä kuin useimmat matkailijat, koska päätin ottaa oikotien. Kiersin patsaalle takakautta minkä takia löysinkin ensimmäiset tykit. Reitin varrella oli myös onkaloita kalliossa ja hienot maisemat alas rannalle. Patsaalle näytti alkuun menevän polku, mutta loppua kohden se oli tukittu. Matkaa oli kuitenkin vain muutama metri, joten könyämällä pääsin ylös asti.









Ylhäällä Kristuksen luona minua odotti lauma teini-ikäisiä ihmetellen mistä oikein pöllähdin paikalle. Siitä alkoivatkin taas yhdet valokuvaussessiot. Että kun ne lapset olivatkin suloisia. Kymmenien valokuvien jälkeen pääsin hetkeksi kiertelemään alueella yksikseni ja rauhoittumaan.

Kristuksen käsivarsillekin pääsee maisemia ihailemaan ja päätin toki kiivetä ylös. Sain teinipojista ja pienestä mummelista seuraa, joten peräkanaa nousimme kapeita rappusia ylös asti. Ylhäällä oli niin ahdasta, että molemmille puolille mahtui samaan aikaan vain neljä-viisi ihmistä ja sekin kylki kyljessä. Maisemat olivat hienot, mutta koska liikkumavaraa ei juuri ollut, en rohjennut kaivaa kameraani esiin vaan ihailin niitä sitten vain omien silmien lävitse.









Alue on rauhoittava ihmisistä huolimatta ja ylös on varmasti kiva patikka mitä reittiä pitkin tahansa. Olin ennen vierailuani siinä luulossa, että alueelle pitäisi maksaa jokin pikkusumma, mutta vaihtoehtoisen reittivalintani vuoksi en voi sanoa varmaksi pyydetäänkö varsinaisen sisäänkäynnin luona maksua vai ei. Kristuksen luona on kuitenkin lipas, johon vapaaehtoisia lahjoituksia voi ainakin laittaa. Poistuin myös eri reittiä jatkaakseni hylättyjen paikkojen etsimistä ja löysinkin mm. lisää tykkejä. 

Kannattaa ehdottomasti kivuta ylös asti mikäli Vung Taussa poikkeatte. 


Syyskuu on vuoden kaunein

Syyskuu, yksi kauneimmista kuukausista, on täällä. 

Luonto senkun kaunistuu päivä päivältä ja jatkuvasti kuulen itseni huokailevan kuinka kaunis Suomi voikaan olla. Teimme ystäväporukalla jo perinteeksi muodostuneen mökkireissun viime viikolla ja kävimme sienessä sekä marjassa. Mökkireissu oli taas kerran loistava ja mieli levännyt sieltä lähdettäessä.








Kaipuu on silti ollut myös pohjoiseen. Jo elokuun alusta olen haikaillut ruskamatkalle Lappiin. Viime syksynä olin Visit Swedenin  kutsumana muutaman päivän pressimatkalla Ruotsin Lapissa Björklidenissä ja reissu oli yksi vuoden parhaimmista. Hetken jo harkitsin osallistuvani eräälle toiselle seuramatkalle pohjoiseen, mutta reissun ajoitus ei vain sopinut omiin aikatauluihini vaikka kuinka käänsin ja väänsin. Onneksi ehdin nauttia metsästä ja ruskasta täällä Pirkanmaalla.

Tuo Ruotsin reissu on ollut jollain tavalla erityinen. Hassua miten tavallaan niin pienet asiat laittavat pääkopassa asiat ensin sekaisin ja sitten järjestykseen. Elämässähän kohokohtia tulee ja reissut kuuluvat niihin tietysti, jotkut matkat isommin kuin muut. Viime syyskuu vain oli niin mainio kaikin puolin ja tuntuu, että siitä kuukaudesta alkoi aivan uudenlainen vaihe elämässä kun pääsin sinkkuelämänkin makuun oikein kunnolla.








Matkan mahdollisti Visit Sweden


Ruotsin reissulla tein muutamia asioita ensimmäistä kertaa, kuten käväisin jäätiköllä ja pääsin istumaan helikopterin kyytiin. Tapasin myös ensimmäistä kertaa Saanan ja vietin laatuaikaa myös ennestään tutun Panun kanssa. Reissu toimi loistavana aloituksena mahtavalle syksylle ja talvelle.

Nauttikaahan syksystä! Ja muuten, mikäli olette Tampereen suunnalla loppukuusta, niin muistakaa, että Tampereen päivää juhlitaan 30.9.-2.10.2016!


Legoland - hauska paikka aikuisillekin

Legoland* kutsui pienen ryhmän matkabloggaajia Legolandiin muutamaksi päiväksi. Nyt kun Finnair aloitti suorat lennot Helsingistä Billundiin, niin puistossa vierailusta tuli entistä helpompaa meille suomalaisille.






Legoland on ollut oma haaveeni lapsesta saakka, mutta matka on ollut suunnitelmissa vasta muutaman vuoden. Aina se on kuitenkin kaatunut johonkin, joten kutsu tuli loistavaan aikaan. Minä otin mukaani siskoni ja hänen kuusivuotiaan poikansa, joka elää tällä hetkellä suurta lego-villitystä. Muutama vuosi takaperin hänen synttärinsä teemanakin oli Lego, joten oli hienoa olla mukana toteuttamassa pojan(kin) unelmaa.

Lentomme lähti Helsingistä kahdeksan aikoihin ja perillä Billundissa olimme paikallista aikaa tunnin myöhemmin. Lentokenttä sijaitsee kätevästi vain muutaman minuutin päässä Legolandista. Alueella on useampia hotelleja, mutta me yövyimme itse Legoland Hotellissa aivan alueen vieressä. Hotellista oli oma sisäänkäynti alueelle, mikä osoittautui todella käteväksi ja aikaa säästäväksi.

Jo hotelli on suloinen. Huoneisiin on panostettu toden teolla ja ihastuimme erityisesi yksityiskohtiin. Yövyimme merirosvohuoneessa, jonka teema soveltui varsinkin meidän porukalle hyvin. Huoneessa oli TV, josta tuli lego-ohjelmia jatkuvalla syötöllä, sängyllä odottivat lego-yllätykset perheen pienelle ja hyllyltä löytyi legoja pari laatikollista. Aika ei tullut tylsäksi hotellihuoneessakaan.







Legoland oli juuri niin kiva kuin odotinkin sen olevan. Pienoismallit ovat pirun söpöjä ja jo niitä tuijottamalla saa aikaa hyvin puistossa kulutettua. Meillä oli puistossa aikaa puolitoista päivää, saapumispäivämme sekä yksi kokonainen päivä. Se oli sopiva aika puiston läpikäymiseen.

Parhaat laitteet näin aikuisen silmin olivat Polar X-plorer sekä Private Splash Battle, joista jälkimmäinen nousi rytinällä omaksi suosikikseni. Kuinka hauskaa voi vesisota olla? Laitteen hauskuus on siinä, että hekin, jotka eivät ole itse laitteessa, voivat ulkopuolelta osallistua ja ampua laivoissa olevia. Ja hupi on tietysti hauskinta juuri silloin kun ampujia riittää! Oli mahtavaa katsella kuinka ei vain lapset, vaan aikuiset miehet ja naiset ulvoivat naurusta ampuessaan meitä veneessä olevia ja kastuessaan myös itse.












Puistossa oli kahviloita hyvin ja meidän aikana suuria jonoja niihin ei onneksi ehtinyt syntyä. Laitteisiin jonotusajat vaihtelivat; joihinkin pääsi suoraan kävelemään sisälle, toisissa luki 30-40 minuuttia, mutta 15-20 min taisi olla pisin mitä me odottelimme. Matkassa mukana ollut Kohteena maailma-blogin Rami oli ollut puistossa aiemmin, joten toisena päivänä teimme heti puiston avauduttua täsmäiskut suosituimpiin laitteisiin, kuten Ninjagoon, ja pääsimme ensimmäisen tunnin aikana käymään useamman laitteen lävitse ilman jonottamista.

Nyt on yksi lapsuuden haave toteutettu! Ja tiedoksi muillekin lapsenmielisille; paikka on tosiaan kiva ihan aikuistenkin kesken kuten muutkin huvipuistot. Hupia riittää takuulla kaikenikäisille, mutta mikäli halajaa kaikkiin laitteisiin, pitää pituutta olla varressa vähintään 120 cm.













Käytännön infoa

Finnair lentää Helsingistä Billundiin suoraan, mutta toki Kööpenhaminankin kautta pääsee. Suorien lentojen hinnat vaihtelevat,  mutta elokuussa 2016 ne pyörivät n. 130-220 eurossa. Huvipuisto on kätevä yhdistää myös Euroopan roadtripille, kuten oli oma suunnitelma joskus, ja lähteä matkaan Tukholmasta.

Hotel Legoland on kallis, vaikkakin hieno hotelli loistavalla sijainnilla. Alueella on kuitenkin muitakin majapaikkoja. Huvipuistoliput kustantavat noin 44 euroa lapselta ja 47 euroa aikuiselta portilta ostettuna, mutta netistä hankittuna ne saa edullisemmin. Ajankohtaiset hinnat voi tarkistaa ja liput ostaa Legolandin sivuilta.

Lähistöllä on myös mm. vesipuisto Lalandia, joten tekemistä riittää useammaksi päiväksi. Itse Billundin kaupunki on pieni, mutta suosittelen sitä iltaisen kävelylenkin kohteeksi. Matkalla voi ihastella vaikkapa erilaisia patsaita, joita löytyy yhden kävelytien varrelta.

Lisää postauksia Legolandista voit lukea blogeista; Lähtöselvitetty - Viisivuotiaan kanssa Legolandissa, Lapsiperheen matkat - Tehoisku LegolandiinLähtöportti - Koko perheen Legoland ja Life in order - Omalla autolla Legolandiin.

*Reissu toteutettu yhteistyössä Legolandin kanssa.