UUSIMMAT TEKSTIT

Marraskuussa matkaillaan

Lähtöpäivä lähestyy. Check in on tehty. Kämppä on puunattu. Sähköposteihin on vastattu ja matkalaukkukin on pakattu. Koko päivän olen viipeltänyt kotona menemään, välillä istunut alas koneen ääreen ja hoidellut erinäisiä asioita, välillä iloisesti tanssahdellut musiikin tahtiin pyyhkeitä pyöritellen. Ja toki jätän aina asioita myös viime tippaan, joten tuli myös käytyä hakemassa matkalukemista kirjastosta sekä snorklausvehkeet kaupasta.

Marraskuulle on matkoja buukattuna nyt kaksi. Ensimmäinen reissu tuli varattua jo kesällä. Heinäkuussa tein päätöksen, että marraskuussa karkaan aurinkoon, edes hetkeksi. Viikon ajan me nautimmekin olostamme Guadeloupen auringon alla. Veikkaan, että eniten viihdymme vedessä snorklaillen. Lisäksi patikoimaan on tietysti päästävä. Ja toivottavasti ravintolatarjonta ei petä ja pääsemme herkuttelemaan useasti.

Lennämme Guadeloupelle Pariisin kautta. Finnair kuljettaa meidät Pariisiin ja Pariisista jatkanme Air Francen siivin. Katsotaan miten Air France toimii tällä reissulla, aiemmat reissut lentoyhtiön siivin eivät meinaan ole oikein vakuuttaneet. 

Lähtö koittaa aivan pian ja reissua voi seurata Instagrammista, jossa olen nimellä curiousteea!


Imatralle tehtiin miehen kanssa yhden yön reissu maaliskuussa

Ahmaskoskensiltaa Oulun lähellä käytiin ihailemassa heinäkuussa

Melontaretki Tampereella viime kesän loppuvaiheilla


Toinen reissu varattiin melkeinpä hetken mielijohteesta Saanan kanssa. Rikkautta ovat ystävät, joiden kanssa mielenkiinnon kohteet kohtaavat ja mielenkiintoisia matkakohteita on molempien mielestä lopumattomiin.

Malediivit, Thaimaa, Irlanti, Slovenia? Käy, käy, käy, käy. 

Hyviä vaihtoehtoja oli monia ja me päädyimme pikaisen chattauksen ja lentojen etsimisen perusteella Mallorcalle patikoimaan. Viitisen päivää vierähtää Mallorcan saarella ja matkaan lähdemme marraskuun loppupuolella. 


Viimeksi reissattiin Saanan kanssa ulkomailla maaliskuussa kun osallistuttiin Visit Swedenin pressimatkalle Björklideniin

Saanan kanssa on ihailtu Ruotsin Lappia myös syksyllä 2015

Mallorcan reissu osuu samaan ajankohtaan kuin mun ja Saanan viime vuonna tehty reissu Tukholmaan


Kuullaan tien päältä!


Kaupungeissa seikkaileminen ilman suunnitelmaa

Tiedättekös mikä on hauska ja kätevä tapa tutustua lähes mihin tahansa kaupunkiin?




Se, että ostaa rajattoman matkaoikeuden oikeuttavan julkisen liikenteen lipun ja sitten suhailee sillä menemään ympäri kylää. 

Olen reissaajana taikka ihan vain kaupungin asukkaanakin sellainen, että haluan kokea mahdollisimman paljon ja tallata jokaista katua ympäri. Rakastan kävelemistä, minullahan on uteliaat jalat, ja parisen kymmentä kilometriä menee helposti päivittäin erityisesti uusissa paikoissa. Mutta aina ei jalatkaan kaikkialle jaksa kantaa ja silloin julkinen liikenne tulee avuksi. Kaupunkien keskustat eivät koskaan riitä minulle, koska satojen kokemuksieni mukaan ne hauskimmat jutut löytyvät yleensä keskustojen ulkopuolelta. Hylätyt rakennukset, paikallisten kuppilat, halvemmat ravintolat, herttaisimmat asiakaspalvelijat, metsät ja rauhan tyyssijat odottavat lähes aina matkan päässä.

Julkisen liikenteen erityinen hauskuus on siinä, että vaikka itse päätät millä pysäkillä jäät pois, niin joku toinen kuitenkin ohjaa suuntaasi ja itse voit keskittyä olemaan osittain virran vietävänä. Oma ihanuus on myös siinä, että voi kulkea yhteen suuntaan aikansa kävellen eikä tarvitse palata lähtöpaikkaan takaisin, kuten vaikkapa auton kanssa matkustellessa. Julkinen liikenne toimii siis yleensä nimenomaan kaupungeissa kun taas pienemmissä paikoissa, kylissä ja syrjäseuduilla on kivempaa ottaa oma kulkuväline alle.














On vapauttavaa kun ratikka-, bussi-, juna- taikka metropysäkille mentäessä sitä ei yhtään tiedä minne päätyy. 

Voi nousta mihin kulkuvälineeseen vain ja jäädä pois pysäkillä millä tahansa. Tosin mainittakoon, että julkisista kulkuvälineistä metro on itselläni ehdottomasti vähiten käytetty, koska niiden ikkunoista ei näy maisemat. Metrolla matkustamisessa on tietysti oma jännityksensä siinä vaiheessa kun päättää jäädä kyydistä pois ja nousta maan pinnalle.

Usein sitä tulee päädyttyä kulkuvälineen päätepysäkille asti, kauas keskustan humusta. Kierrän siinä tapauksessa siellä aikani, nousen takaisin päin menemään kulkuvälineeseen ja jään matkan varrella pois mikäli siltä tuntuu. Etsin ja tutkin kunnes päädyn taas jollekin pysäkille, josta nappaan seuraavan kyydin. Tällä tavalla aikanaan tutustuin Tampereeseen, kun kaupunkiin muutin, ja samankaltaisia spontaaneja tutkimusretkiä olen tehnyt sen jälkeen sadoissa kaupungeissa.

Useinhan jokaisessa kaupungissa on niitä tiettyjä asioita, joita haluaa kokea, tai nähtävyyksiä, joita nähdä. Olen toki itsekin käynyt katsomassa Eiffelin, kaltevan tornin ja Big Benin, mutta hauskimmat ja mieleenpainuvimmat muistoni Pariisista, Pisasta tai Lontoosta eivät todellakaan pidä sisällään näitä paikkoja. Spontaaneille tutkimusretkille tärkeintä onkin se, että karttaa ei käytetä ainakaan liian ahkerasti ja nähtävyyksien ei anneta ohjailla kulkusuuntaa. Ja aika, sitä on oltava matkassa mukana, koska kiireessä homma ei toimi.














Postauksen kuvat ovat Eteläisestä Saksasta, Karlsruhen ympäristöstä, jonne hieman ikävöin juuri nyt. Etelä-Saksassa julkinen liikenne toimii pienemmissäkin paikoissa niin hyvin, että tutkimusretket ympäri kyliä ja luontoa on mahdollista toteuttaa myös ilman omaa autoa.


Torontossa riittää tekemistä - noin kymmenen vinkkiä reissaajalle

Toronto, jonka metropolialueella asuu suunnilleen yhtä paljon ihmisiä kuin Suomessa, ei tarjoa montaakaan maailmankuulua nähtävyyttä. Tekemistä ja näkemistä kaupungissa kuitenkin riittää. Tässä muutama vinkki kaupunkiin.

1. Ontario Science Center on paikka uteliaille

Toronton tiedekeskus sijaitsee hivenen kauempana keskustasta, joten me kuljimme paikan päälle julkisilla. Niitä onneksi menee usein, mutta suoraa yhteyttä emme löytäneet vaan jouduimme vaihtamaan kulkuvälinettä puolivälissä matkaa päästäksemme perille. Paikka on kuitenkin matkan arvoinen.

Tiedekeskus on valtava ja siellä saa hyvin kulumaan aikaa. Mekin kiertelimme museota noin neljän tunnin ajan emmekä kaikkea katsoneet ajatuksella. Ontario Science Center on juuri niitä museoita missä lapsetkin viihtyvät, koska paikan päällä pääsee kokeilemaan vaikka mitä. Haluaisitko sinä testata kuinka hyvä olet valehtelemaan tai flirttailemaan? Kiinnostaako tietää miltä näytät kolmenkymmenen vuoden päästä? Halajatko päästä tuntemaan sademetsän kosteuden ihollasi? Tiedekeskuksella pääset kokeilemaan vielä paljon enemmän. Kaikki laitteet eivät olleet ihan niin moderneja kuin olisin toivonut, mutta tarjonta on niin valtavaa, että meidän menoa se ei haitannut.

2. Stand up - esityksiä pääsee katsomaan edullisesti

Huumorin ystävä arvostaa sitä, että stand up-esityksiä löytyy Torontosta joka illalle. Me päätimme käväistä katsomassa stand uppia toisena iltanamme Torontossa. Buukkasimme vahingossa liput komediaklubille, joka sijaitsi keskustan sijasta Erlingtonissa, reilun kuuden kilsan päässä majapaikastamme. Taksi kuitenkin vei perille ja esitystä pääsimme katsomaan huikeaan 11 dollarin hintaan.

Lippujen osto onnistui kätevästi Absolute Comedyn sivuilta muutama tunti ennen showta tai paikan päältä, mikäli lippuja on jäljellä. Esitys Absolute Comedyssa oli todellakin rahan ja taksimatkan arvoinen. Taksin sijaan paikan päälle pääsee myös metrolla, jolla me kuljimme paluumatkan (ja vahingossa pummilla, koska kiersimme metrolle takakautta). Harkitsimme myös Yuk Yukin klubia stand upin katsomiseen, koska sinnekin oli saanut edullisesti lippuja.













3. Casa Loman historia on kiehtova ja miljöö upea

Casa Loma on hieno linna ja kiehtova vierailukohde. Linnassa on kuvattu useita elokuvia ja se seisoo jykevästi hienolla paikalla Toronton pohjoispuolella. Linnasta kirjoitin jo aiemmin tekstin Historian havinaa torontolaisessa linnassa.

4. CN Towerista näet lähes koko Toronton

Toronton keskustassa seisova, kerran maailman korkein rakennus, CN Tower on mukava vierailukohde mikäli haluat nähdä maisemia korkeampaa. Tornissa on myös pieni lasilattia, josta on suora näkymä alas. Uskaliaimmat voivat sitten seistä, maata tai hyppiä sen päällä. Lasilattia on kuitenkin pienehkö ja näkymät alas eivät olleet ihan niin huikean hienot kuin mitä etukäteen oletin. Tornissa vierailuun se tuo kuitenkin kivan, erikoisen lisän.

5. Urheilu on paikallisille elämäntapa

Toronto on urheilufanille melkoinen unelma. Urheiluareenat sijaitsevat keskustassa, urheilubaareja on paljon ja urheilun fanitus näkyy myös paikallisten pukeutumisessa ja sporttiliikkeiden määrässä. Jos meillä oli vuosi sitten New Yorkissa vaikeuksia löytää kunnollista urheilupubia niin Torontossa tarjontaa oli kyllä mukavasti. Monissa peruspubeissakin näytti olevan useampi ruutu eri lajeille.

Me kävimme vain yhdessä matsissa, mutta Maple Leafs vs. Winnipeg -pelissä oli fiilis kohdallaan. Jääkiekkomatsi oli mahtava kokemus, jonka kruunasi tietysti illanvietto urheilubaari Loose Moosessa muutaman Winnipegin fanin kanssa. Matkaseuralaiseni osti liput Ticketmasterin sivulta heti kun olimme lennot varanneet, eli useamman kuukauden etukäteen, ja mitään halpaa huvia homma ei ole. Itselleni urheilutapahtumat ovat kuitenkin tähän mennessä olleet aina rahan arvoisia elämyksiä, joten tosifanille varmaan sitäkin enemmän. Tämäkin matsi tuo heti mieleen mahtavia muistoja ja oli kokemuksena upea. Mikäli urheilun perässä matkaaminen kiinnostaa, kannattaa lukaista esimerkiksi Kohteena maailma -blogin kirjoittajan Ramin postaus Näin järjestät penkkiurheilumatkan Jenkkeihin.













6. Katutaide kaunistuttaa Toronton katuja ja kujia

Toronton katutaiteesta olen kuullut paljon hyvää jo vuosien ajan ja olin merkinny karttaan muutamia paikkoja, joissa olisi kiva käydä taidetta katsomassa. Katutaidepiireissä kai melko tunnettu Graffiti Alley on yksi vierailukohde katutaiteen ystäville, mutta melko lyhyt kadunpätkä eikä lopulta kovinkaan säväyttävä. Sitä lähellä olevilta kaduilta kuitenkin löytyy paljon lisää katutaidetta ja melkoisen upeita kuvia. Torontossa katutaidetta on muutenkin helppoa löytää, varsinkin kun lähtee ydinkeskustasta pois. Vaikka sovelluksen avasimme hotellilla vain muutaman kerran niin kerrottakoon silti vinkkinä muille pelaajille; Pokemon Go kertoo lukuisten taideteosten sijainnit.

7. Kensington on hipstereiden kokoontumispaikka

Kensingtoniin suuntaavat katutaiteen, kasvisruoan, pienten krääsäputiikkien ja kivojen kahviloiden ystävät. Alueen koko oli ehkä pienoinen pettymys, se kun ei lopulta kovin suuri ole, mutta se on siltikin kiva paikka käydä ja pysähtyä. Kalliiden kauppojen seassa on kivannäköisiä, pieneen tilaan meneviä kahviloita ja ravintoloita. Talojen värit ovat myös mukavan pirteitä.

Matkamme sijoittui talviaikaan minkä vuoksi emme esimerkiksi piknikoineet puistossa, hengailleet rannalla taikka harkinneet pyöräilyä. Seuraavia kohteita kylläkin harkitsimme, mutta lopulta emme niihin menneet:

8. Art Gallery of Ontario; ilmainen sisäänpääsy keskiviikkoisin kello 18-21
9. Steam Whistle Brewing; keskustassa oleva panimo
10. Railway Museum; Toronton rautatiemuseo











Torontossa on helppoa liikkua kävellen

Kyseessä ei ole kovin iso kaupunki ja Toronto on varsin matala. Kaupungissa oli miellyttävää liikkua jalkaisin ja ihanaa, että toisin kuin vaikka New Yorkissa tai Miamissa, muutkin ihmiset myös tekevät niin. Kävellen näkee kaupunkia, eksyy pienille söpöille kujille ja löytää kivoja kuppiloita helpommin.

Julkinen liikenne kuitenkin toimii myös, helmikuussa 2017 yksittäinen lippu maksoi 3,25 dollaria, mutta ainakin metroasemilla myytiin tokeneita tätä edullisemmin kun osti useamman kerralla. Lisäksi päiväpassin sai helmikuussa 12,50 dollarilla ja viikonloppuisin ryhmäpassilla pääsee kaksi ihmistä matkustamaan tuolla 12,50 dollarilla päivän ajan. Viikkopassia me emme harkinneet, koska tiesimme, että kävelemme paljon ja vuokraamme autonkin päiväksi tai kahdeksi.

Harkitse Toronto City Passia mikäli aiot vierailla useammassa turistikohteessa. Passista saa lisää tietoa CityPassin sivuilta.


Tammela on Tampereen sydän

Taas kerran on edessä yksi käännekohta elämässä. Vaikka muutokset elämässä tuovat toisinaan mukanaan myös stressiä, niin nämä ovat niitä ajanjaksoja elämässä jolloin tunnen olevani kaikkein eniten elossa. Minä elän muutoksesta.

Nyt yksi kiehtovimmista edessä olevista asioista ei oikeastaan ole edes mikään kovin iso juttu. Edessä on muutto uuteen asuntoon, uuteen kaupunginosaan, mutta kuitenkin kävelymatkan päähän. Olen muuttanut lukuisia kertoja aikaisemminkin, mutta nyt taakse jäävä asunto ja erityisesti taakse jäävä kaupunginosa Tammela, on ollut kotini kaikista pisimpään.




Tammelasta on Tampereen vuosien aikana muodostunut minulle rakas paikka. Koulun asuntolasta muutin ensimmäiseen omaan - elikkäs kimppakämppään - asuntooni juurikin Tammelaan. Muutin sieltä toiseen kimppakämppään ystäväni kanssa ja jatkoin opiskeluajan rienoja Tammelasta käsin. Välillä kävin muualla Tampereella ja ulkomaillakin, mutta palasin lopulta takaisin. Ja nyt on lähdön aika taas. Sen kyllä tiedän, että vaikka kotiosoite muuttuukin, niin Tammelassa tulen takuulla pyörimään jatkossakin.

Mikäli olet ulkopaikkakuntalainen, etkä ole kuullut Tammelasta, niin kerrottakoon, että se on kaupunginosa heti Tampereen keskustan kyljessä. Rautatieasemalta Tammelaan on vain muutamia satoja metrejä. Oikeastaan Tammela on keskustan jatke, mutta onneksi paljon rauhallisempi sellainen.

Tammela tunnetaan Tammelantorista, joka on erityisesti kesäisin hyvinkin eloisa ja ihana paikka. Tampereen historiasta kiinnostuneet tietänevät myös Puu-Tammelan sekä Aaltosen kenkätehtaan, joka sijaitsee Tammelantorin nurkalla Aaltosen puistoa kaunistamassa. Puu-Tammelassa järjestetään joka toinen vuosi Runofestivaalit pienellä sisäpihalla. Jalkapallofaneille Tammela taas tarjoaa Tammelan nostalgisen stadionin sekä kivoja pubeja missä nauttia olut tai pari ennen ja jälkeen matsin.













Vielä joitakin vuosia sitten olin sitä mieltä, että kaupungin paras tori löytyy Laukontorilta, mutta nykyään Laukontorin ahdas toriympäristö häviää Tammelan ihanuudelle. Tammelassa ei tietystikään ole järveä vieressä kuten Laukontorilla, mutta tilaa tuova Emil Aaltosen puisto korvaa sen puutteen. Aaltosen puiston seutu onkin yksi Tampereen kivoimmista alueista. Puiston pohjoispäässä seisoo Aaltosen kenkätehdas ja etelässä on lasten leikkipuisto ja Pub Pikilinna. Puiston sivuilla on Tampereen kissakahvila Purnauskis sekä pieniä, uniikkeja liikkeitä.

Jos Tammelassa ollessa iskee nälkä niin ei tarvitse mennä toria edemmäs. Torilta löytyy muun muassa legendaarinen Ullan grilli sekä suosittu Eurolohi. Mutta mikäli tori on kiinni tai tarjonta ei nappaa, niin valinnanvaraa kyllä löytyy. 

Aaltosen puiston eteläpäässä on suosittu Kasvisravintola Gopal. Terveellisen ruoan ystävälle puiston koillisnurkasta löytyy Ruokapuoti Lempi, joka tarjoaa lähellä tuotettua, puhdasta ruokaa. Intialaisen ruoan ystävät suuntaavat Star and Moonlight- ravintolaan Tammelan puistokadulle, jonka omistaja on paitsi ystävällinen ja suloinen, myös loistava kokki. Jos kaipaat turkkilaista ruokaa, niin ota suunnaksi Malabadi ja sen maukas lounaspöytä. Alueen parista kiinalaisesta ravintolasta saa hyvää noutoruokaa, jota on mukava nauttia aurinkoisella ilmalla Aaltosen puistossa, joka on usein eläväinen, mutta ei koskaan täyteen ängetty.

Tammelan toinen isompi puisto sijaitsee Tammelantorilta pohjoiseen. Osmonpuistossa käy kävelijöitä ja pokemonien pelaajia. Osmonpuistossa seisova esiintymislava on pystytetty vuonna 1929 ja sieltä on näkymä etelään. Näky voisi olla hienompikin ja on varmaan joskus ollutkin, mutta lava tuo puistoon siltikin pienen särmän. Joskus olen itsekin sillä lavalla istuskellut ja miettinyt elämää.











Hieman haikeana, mutta kuitenkin hyvin innostuneena tulevasta, jatkan pakkaamista ja valmistaudun hyvästelemään kotikorttelini.


Se om moro, Tammela.


Manamansalo - vehreä saari Oulujärvellä

Suomen kiertomatkan aikana pysähdyimme Manamansaloon yöksi. Manamansalo on Oulujärvessä sijaitseva iso saari, joka on kuulemma tunnettu hiekkarannoistaan. 

Luonto Manamansalossa on kaunista. Oulujärvi on aava kuin meri ja lisäksi alueella on kirkasvetisiä lampia, joissa voi sukeltaa. Erityisesti Kokkojärvi näytti ylhäältä tieltä katsottuna upealta ja kävimme sitä ihailemassa rannaltakin. Meillä oli matkassa mukana ilmatäytteinen kanootti, jonka kanssa kävimme melomassa yhdellä lammella.


Matkalla Manamansaloon taivaalta sateli vettä


Kokkojärvi

Kokkojärvi

Oulujärvi




Manamansalossa on Euroopan vanhinta kallioperää ja käytiin niitäkin pällistelemässä. Kilonniemen gneissikalliot sijaitsevat saaren pohjoispäässä. Gneissikalliosta ei ollut näkyvillä kovinkaan suurta osaa, mutta kaunista kalliota se on.

Samoilla suunnilla sijaitsee myös hivenen erilainen ja hauskalta näyttävä kirkko. Manamansalon muistomerkkikirkko on rakennettu vuonna 1959 keskelle metsää ja kirkon kapea kellotorni näyttää puiden keskellä vaikuttavalta.






Hyvin vanhalla kallioperällä 



Manamansalon muistomerkkikirkko






Manamansalo on viihtyisä ja kaunis paikka luonnonystävälle. Meidän reissumme aikana sateli sen verran, ettemme meloneet niin paljon kuin olimme etukäteen ajatelleet, mutta olisi tuolla silti viihtynyt toisenkin tovin vaikkapa patikoiden.