UUSIMMAT TEKSTIT

Flowpark - kiipeilyä järvimaisemissa

Pari viime viikonloppua ovat olleet perhekeskeisiä. Viime viikonloppuna oli nuorimmaisen siskoni vuoro vierailla Tampereella poikaystävänsä kanssa ja ohjelma oli sen mukainen; jahdattiin yöllä Pokemoneja ja päivällä kiipeiltiin puissa.

Flowpark rantautui Tampereelle viime kesänä ja onneksi niin, koska puissa kiipeily porukalla on loistavaa ajanvietettä. Tampereen Flowpark sijaitsee upealla paikalla Pyhäjärven rannalla ja koko Pyynikin ja Pispalan seutu ovat Tampereen kauneinta osaa. Varalan suunnalla kannattaa siis käydä vaikka puissa kiipeily ei kiinnostaisikaan.








Me viihdyimme puistossa tällä kertaa kolmesta neljään tuntia ja pidempäänkin olisi voinut jäädä, ellei olisi alkaneet voimat ehtyä. Tällä kertaa vihreät ja siniset radat tosin tuntuivat jo liiankin helpoilta, mutta onneksi puistossa on muutama haasteellisempikin rata, jota kulkea. Musta eli vaikein rata jäi viime kerralla testaamatta, mutta nyt se nousi suosikiksi.







Jokos olet käynyt?


Hylätty tulitikkutehdas Tampereella

Kesä on parasta aikaa löytöretkille. Tampereen päivissä ja öissä on ollut taikaa kun olen käynyt kuvailemassa kohteita, joista ei mainita matkaoppaissa.

Tampereen vanha tulitikkutehdas seisoo hylättynä ja ränsistyneenä, mutta ei suinkaan täysin tyhjillään Pispalassa. Rakennus on vaikuttavan näköinen jopa ollessaan tyhjä ja sotkuinen. Vaikka hylätyissä rakennuksissa on oma kauneutensa, en voi olla ajattelematta kuinka upea paikka olisi mikäli tämä vuosina 1925-1926 rakennettu rakennus olisi pidetty kunnossa.















Nykyään paikalla käy paljon valokuvaajia, graffittiartisteja ja muuten vain aikaa viettäviä. Paikalle ei ole vaikea löytää ja päiväsellä ihmisiä voi liikkua moniakin. Tulitikkutehdas ei myöskään ole alueen ainoa hylätty rakennus, joita on itseasiassa lähistöllä useita, mutta se on ehdottomasti suuruudessaan vaikuttavimpia. Muita vanhoja tehdasrakennuksia sekä pienempiä söpöjä taloja löytyy alueelta, jotka kannattaa katsastaa myös.


Tsekkaa Curious Feetin somekanavat!


Kesä on jo pitkällä

Onpas blogissa ollut hiljaista. Tässä näkee kuinka elämäni kulkee pätkissä; joskus sitä innostuu kirjoittamisesta pitkäksi aikaa, toisinaan sitä kaipaa taukoa ja muita harrastuksia elämään. Siitäkin huolimatta, etten ole juurikaan antanut tälle blogille ajatusta aikaan, joka itsestä tuntuu älyttömän pitkältä, niin te lukijat olette siltikin siellä. Ihanaa, että roikutte mukana, kiitos siitä.

Mutta asiaan ja se asia on yolo, hetkessä eläminen ja kaikki ne muut kliseet. Se on syy miksen ole juuri konettani avannut. Kesä on Suomessa helvetin upea. Siis käsittämättömän ihana. Ja ulkona temmeltäminen on nyt tämän hetken parhaimpia aktiviteetteja. Syksyllä ehtii sitten rauhoittua sisälläkin.






Mitä lopulta on hyvä elämä ja hetkessä elämistä? Joskus se on väsynyt hetki kaupan kassalla, naurut ystävän kanssa tai tajunnan räjäyttävä orgasmi. Toisinaan se on sitä, että haaveillaan ja toteutetaan niitä haaveita; lähdetään reissuun, tutustutaan ihmisiin, opitaan uusia asioita itsestä ja muista. Jokaisen haaveet ovat mitä ovat ja hyvä niin, mutta jos jalat ovat levottomat, niin sitten ei jossitella vuosia vaan käydään maistamassa niitä hyönteisiä Thaimaassa, patikoidaan keskellä espanjalaista metikköä ja vieraillaan museossa Vietnamissa, joka saa kävijän kyyneliin. 

Sanotaan, että matkailu avartaa. Kaipa olen täälläkin maininnut, että se on totta, mutta niin avartaa moni muukin harrastus. Mustavalkoisuus ja oman navan tuijottelu on niin last season, että minäkin jo ymmärrän, että kaikkien ei tarvitse matkustaa. Toiset viihtyvät kotona ja ovat onnellisia niin. Mutta sitten on meitä, joita kiehtovat seuraava kadunkulma, yllätyksellisyys ja muutos, asiat, jotka saavat meiidät syttymään. Me haluamme juoda viiniä Wienissä, käydä katsomassa miltä Pariisi todellisuudessa näyttää, haluamme eksyä slummiin ja liftatessa tavata ihmisen, jonka kanssa meillä ei ole mitään muuta yhteistä kuin ohikiitävä hetki. Me vuorotellen haluamme rauhoittua kotona ja seikkailla lähimetsissä sekä ilahtua maailman suuruudesta ja loputtomista mahdollisuuksista.






Mutta palatakseni Suomen kesään; joka vuosi tämä upeus yllättää. Tänä vuonna on myös ollut sellaisia muutoksen tuulia yksityiselämässäni, että moni rakas harrastus on jäänyt taka-alalle uuden hurmoksessa. Näin 29-vuotiaana jokaisen vuodenajan ystävänä tulin viimeinkin siihen tulokseen, että kyllä kesä on ihmisen parasta aikaa (mutta odottakaa pari kuukautta ja vannon rakkauttani syksyyn).


Mitä kertoa Lontoosta

Mitä kirjoittaa Lontoosta?

Kaupungista, jossa olen ollut monet kerrat. Joka on samaan aikaan tuttu ja vieras. Jonne jokainen eksyy jossain vaiheessa elämää. Josta on jo kirjoitettu tuhansittain kirjoja ja tekstejä.

Lontoo oli joskus suosikkini. Kävin siellä nuorempana useasti ja joka reissulla löysin kaupungista jotain uutta. Sitten se menetti hohtoaan ja toimi lähinnä välikulkupaikkana useamman vuoden. Nyt vietin pitkästä aikaa Lontoossa useamman päivän putkeen ja aika meni liian nopeasti.









Tekemistä ja näkemistähän Lontoossa riittää vaikka kuinka monelle reissulle. Tällä matkalla tosin huomasin, että kyllä se Lontoo vain on kivempi kesällä. Viimeiset pari reissua kun olen tehnyt talviaikaan ja vaikka kaupungissa on paljon hauskuutuksia sisätiloissakin, niin kyllä se lämmin auringonpaiste tekee kävelyreissuista mukavampia.

Meitä oli kolme ja olimme varanneet hotellin Hyde Park Quality Apartment. Itse hotlassa ei ollut mitään erityistä, mutta sen sijainti oli hyvä, koska lähellä oli mukavia ravintoloita ja Bayswaterin metroasema sekä bussipysäkit olivat lähellä. Matkassa oli mukana yksi ensikertalainen ja toinen kerran kaupungissa käynyt. Kävimme siis katsomassa joitakin nähtävyyksiä kuten Buckinghamin palatsia, Big Benia ja Piccadilly Circusta. Museoista vierailimme tiedemuseossa ja luonnontieteen museossa, jotka sijaitsevat kätevästi vierekkäin. Oxford Streetillä kävimme shoppailemassa ja Hyde Parkissa kävelemässä.


Hyde Park

Natural History Museum
Rex | Natural History Museum


Reissun kohokohtiin kuului musikaalissa käyminen. Me valitsimme lukuisista mielenkiintoisista Wickedin, jota esitetään Apollo Victoriassa. Teatterisali on valtava ja upea ja esitykseen oli panostettu todella paljon. Musikaalin tähdet olivat hyvin taitavia, todellisia ammattilaisia, ja lavasteet olivat kauniit. 

Näköaloja olimme menossa katsomaan Sky Gardeniin, mutta tyhminä emme olleet tehneet varausta etukäteen niin käynti siellä vaihtui kävelymatkan päässä olevaan ostariin One New Changeen, jonka katolle pääsee myös. Lontoossa oli Wimbledon matkamme aikaan, joten kiva kattoterassibaari oli täynnä ihmisiä katsomassa tennistä. Itse näköalat eivät olleet erikoiset, mutta ylös ei tarvitse maksaa mitään, joten ei käynti turha ollut.


Wicked | Victoria Apollo
Sky Garden
Sky Garden


Upea reissu! Kyllä tykästyin kaupunkiin taas uudella tavalla, joten tuskinpa nuo Lontoon matkat tähän jäävät.


Kesäisiä kuulumisia

Se olis sitten seuraavan reissun aika. Huomenna minä taas lähden lyhyeksi hetkeksi pois.

Toukokuussa kerroin, että reissut Tallinnaan ja Legolandiaan on sovittu tälle kesälle ja Lontoon reissukin odottelee vain lentolippujen varaamista. Tallinnassa kävin jo toukokuussa ystävien kanssa ja hurjan hauska päivä se olikin. Syötiin herkullista ruokaa Von Krahli Aedissa, kierreltiin rättikauppoja ja katuja sekä nautiskeltiin yhdessäolosta (ja kaljasta). Piletit Lontooseen tuli lopulta ostettua ja huomenna on sitten lähtö.


Menomatkalla Tallinnaan
Taikasieniä | Von Krahli Aed Tallinna


Täällä sitä on päivä käytetty asuntoa puunaten ja matkajärjestelyitä tehden. Kovin paljoa en aiempina päivinä ole tehnytkään tämän matkan eteen, mutta koska kyseessä on ennestään tuttu Lontoo, niin ei tarvitsekaan. Meillä on jo suunnitelmia tuleville päiville ja tätä reissua odotellaan nyt innolla. Reissuun siis lähtevät mukaan kaupungissa aiemmin kanssani käynyt pikkusisko sekä hänen miehensä, jolle Lontoo on uusi tuttavuus.


Kesä on muutes ollut mahtava Tampereella. 


Jossakin päin Etelä-Suomea
Kuninkaankatu | Tampere
Saari Pyhäjärvellä | Tampere
Härmälä | Tampere
Sorsapuisto | Tampere
Koskipuisto | Tampere


En ole paljoa kotona aikaa viettänyt, koska lähes päivittäin joku ehdottaa jotakin kivaa puuhaa, josta on vaikeaa kieltäytyä vaikka välillä töiden jälkeen väsyttäisikin. Eilen olin katsomassa jalkapalloa Tammelan stadionilla, perjantaina piknikoin ystävien kanssa Koskipuistossa ja aiemmin viikolla ihailin auringonlaskun värejä Härmälässä. Lontoon reissun jälkeen odottavat useammat treffit siskon ja poitsun kanssa, Flowparkkailut puussa, kaupunkifestareita Tampereella, lisää veneretkiä järvellä ja elokuussa se erään pikkuisen paljon odottama Legolandin matka. On tämä kesä ihanaa aikaa. 

Nyt tarttis varmaan pakata. Sitten voisikin ottaa jo kirjan käteen ja kattella tulisiko uni aikaisin, koska lähtö on hävyttömän aikaisin.

Matkaa voi seurata Instasta, olen siellä nimimerkillä curiousteea!


Bangkokin karmivin museo - Siriraj Medical Museum

Siriraj Medical Museum on ollut vierailulistallani jo useamman vuoden. En siis voinut jättää sitä välistä viime Bangkokin reissullani. Tämä kiehtova museo sijaitsee vähän kauempana keskustasta, Sirirajin kaupunginosassa, samoissa tiloissa sairaalan kanssa.

Siriraj Medical Museum on takuulla mielenkiintoinen vaikkei olisi järin kiinnostunut lääketieteestä. Museon lempinimi on Death Museum ja se onkin hyvin kuvaava. Tällaista museota ei joka kaupungissa olekaan.





Esillä museossa on muun muassa sikiöitä, epämuodostuneita vauvoja, tietoa eri syövistä, kuvia junan alle jääneistä ihmisistä irronneine päineen ja kuolemaan tuomittujen raiskaajien ruumiita. Yksi esillä olevista muumioituneista ruumiista on Si Queyn, joka 1940-luvulla saalisti lapsia ja söi heidän sydämensä. Si Quey saatiin kiinni vuonna 1950, jolloin hänet hirtettiin.

Suurin osa tekstistä oli thaiksi (Parat-näyttelyn puolta lukuunottamatta), mutta kuulokkeet englannin kielisellä selostuksella saa pyydettäessä vastaanotosta. Esillä olevat näytteet ja kuvat tosin puhuivat todellakin puolestaan. Aika-ajoin minua suorastaan kuvotti, välillä suretti, mutta suurimman osan aikaa näyttely kiehtoi. Vierailu täytti odotukseni ja voin suositella sitä mikäli ei ole herkimmästä päästä ja ruumiiden katselu syystä tai toisesta kiinnostaa.





Sisäänpääsy museoon on 200 bahtia eli vajaa viisi euroa. Paikan päälle pääsee taksilla (oma kyytini MBK:lta maksoi satasen plus tipit) tai veneellä, jotka vievät myös ihan liki sairaalaa. Venekyydin voi napata Suurelta palatsin takaa noin 30 sentillä. Bussit 57, 81, 146, 149 ja 157 vievät perille. Bussilla matkustaminen Bangkokissa on halpaa ja mukavaa.

Museossa ei saa valokuvata ilman lupaa, mutta pari jälkimmäistä kuvaa on museon kotisivuilta luvalla ladattuja.