Vietimme viimeisen yömme Indonesiassa ja Kuta beachilla lentokentällä. 

Lentomme lähti aamukuuden jälkeen ja ajateltiin että yksi yö menee vaikka valvoessa. Balin lentokenttä osoittautui melko hyväksi paikaksi yöpyä. Kenttä on avoinna 24/7, mutta on suurimmalti osalti ulkona. Sisällä, ainakin ulkomaan terminaalissa, on vain pieni aulan tapainen ennen turvatarkastusta ja siitä pääsee läpi vasta kaksi tuntia ennen lentoa. Tosin eipä sinne sisälle kannata paljoa aikaisemmin mennäkään. Ulkopuolella oli muitakin ihmisiä ja ainakin Mäkki ja kioski ovat auki koko ajan. Syrjempää löysimme kolmen hengen penkkejä ilman käsinojia, joten niihin vedimme pariksi tunniksi pitkäksemme ja saimme jopa nukuttua kohtuullisesti. Kentällä toimi myös wifi todella hyvin, joten tovi meni myös netissä surffaillessa.

Melkoinen taituri

Balin lentokenttä

Koneessa emme kuitenkaan saaneet nukuttua, mutta Singaporeen saavuimme vielä melkoisen hyvissä voimissa. Jos olisimme sinne pysähtyneet, olisi yö kentällä ollut hyvä idea. Olimme kuitenkin päättäneet jatkaa matkaa Malesian puolelle ja päälle tuli yli 9 tuntia matkustelua ja odottelua ennen määränpäähämme saapumista. Singaporen kentältä otimme siis metron Kranji-asemalle kolmella vaihdolla (2,30 SGD / hlö), sieltä bussin Johor Bahrussa sijaitsevalle Larkinin bussiasemalle (1,90 SGD / hlö), sieltä bussin Kota Tinggiin (4,90 RM / hlö), Kota Tinggistä noin 45 minuutin odottelun jälkeen bussin Mersingiin (9 RM / hlö. Huom! Myös suoria busseja kulkee välillä JB Larkin-Mersing, mutta seuraavan lähtöön oli pari tuntia aikaa, joten käytimme vaihtoehtoa B) ja Mersingistä laivan Tiomanin saarelle (35 RM / hlö).

Tiomanilla olimme päättäneet ekaksi yöksi majoittua Tekekiin, mutta matkatoimiston virkailija sanoi paikan olevan kallis. Kiireessä (viimeisen laivan lähtöön oli vain tovi aikaa) valitsimme Air Batangin rannan, koska sieltä tiesimme löytävämme edullisen majoituksen ja se on hyvin lähellä Tekekiä, josta olimme päättäneet patikoida Juaraan. Määränpäätä olisi kyllä saanut muuttaa laivassa, mutta päädyimme silti ABC:lle. 

Laivan saapuessa satamaan hämmästelin hiljaisuutta. Missä kaikki ovat? Miksi ravintolat ja kaupat ovat kiinni? Miksi täällä on niin ruma ranta?! Katsastimme vissiinkin neljä majapaikkaa ja huh. Kaksi siinä mielentilassa surkealta näyttävää kopperoa 40 ringgitillä (noin 10 euroa) ja yksi tilava, siisti ja muutenkin jees 120 ringgitillä (30 euroa). Neljäs oli valintamme, 60 ringgittiä (15 euroa) maksava melkoisen siisti, mutta pieni huone parvekkeella.

Kapea tie ABC:llä
Kiva puhelinkikkari
AIr Batangin ranta

Aamulla herätessämme Air Batang vaikutti edelleen yhtä surkealta. Siis miksi se onkaan reppureissaajien kesken suosittu paikka Tiomanilla? Ranta oli kivikkoinen, varsinkin laskuveden aikaan, majapaikkojen ympäristöt tylsiä ja siellä täällä on kivikasoja, joten paikka näyttää keskeneräiseltä rakennustyömaalta. Emme keksineet yhtäkään syytä jäädä, joten teimme kuten olimme suunnitelleetkin ja patikoimme Tekekin kautta Juaraan.

ABC:ltä on Tekekille kilsa tai pari. Tekekin pohjoispuoli oli ennen aamukymmentä autiona. Etsimme ruokapaikkaa ja pari papparaista neuvoivat meitä avoinna olevan ravintolan suuntaan. Siellä syötyämme kävimme kaupasta hakemassa vettä ja lähdimme talsimaan takaisin ohittamaamme tienristeykseen, mistä lähti 7 kilometrin vaellusreitti Juaraan.

Olimme valmistautuneet raskaaseen matkaan, varsinkin kun meillä oli matkatavarat mukanamme, mutta loppujen lopuksi matka tuntui paljon lyhyemmältä kuin mitä on. Alku oli kylläkin hikinen, ensimmäinen tunti melkoista ylämäkeä ja välillä tiheää viidakkoa ja tuntui kuin olisi käynyt suihkussa vaatteet päällä, kun ne olivat hiestä aivan märät. Siltikään nousu ei ollut kuumottavaa, koska metsän suojassa oli varjoista. Laskeutuminen kävi helpommin ja lopun matkaa reitti yhtyi autotiehen, mikä ei kyllä onneksi ollut vilkas. Itse muuten kuljin tuon matkan rikkinäisissä ballerinoissa jalat likaisina, mutta fiksumpi laittaa lenkkarit jalkaan. On välillä vähän liukkaampaa ja mutaisempaa. Etanoita tallautui kuoliaaksi neljä, joista vain yksi minun toimestani, sääliksi kävi polulla olevia raukkoja. Yksi vähän isompi lisko nähtiin siinä vaiheessa kun kävelimme jo autotiellä, mutta muuten näkemämme eläinkanta oli kovin pientä. Valtavia ja upeita puita ihastelimme kyllä sitten senkin edestä.

Tästä alkoi matka kohti metsää ja Juaraa
Hienot puut



Juaraan saavuttuamme painuimme heti rannalle ja uimaan. Vesi tuntui suorastaan kuumalta, mutta pian huomasimme sen lämpötilan vaihtelevan koko ajan kylmästä todella lämpimään. Merestä käsin katselimme ympärillemme ja tiesimme tulleemme paratiisiin. Todella upea, pitkä ranta ja muita ihmisiä rannalla vain kourallinen. Kivan näköisiä majataloja rantakahviloineen. Hienon näköistä metsää reunustamassa. Kirkasta vettä ja paljon kaloja. Ei yhtäkään kaupustelijaa tai sisäänheittäjää. Ah! Majataloja kävimme katsomassa ja päädyimme Rainbow Chalettiin, mistä tinkasimme huoneen viikoksi 40 ringgitillä (10 euroa) yö. Ravintoloista saa olutta euron molemmin puolin ja ruokienkin hinnat ovat kohtuulliset turistiravintoloiksi. Rauhallisuutta arvostavalle budjettimatkailijalle tämä on paratiisi.

Juaran ranta

Olemme täällä lauantaihin ja sitten matka jatkuu taas kohti Singaporea. Matkaa on jäljellä enää hetken verran, koska Suomeen paluu odottaa ensi viikolla. Hyvin tähän reissuelämään ehti taas tottua, mutta eipä tuo kotiin palaaminenkaan haittaa (rakkaat ihmiset <3, pian nähdään). Jaahas, tulin sitten katsoneeksi Tampereen sään. Kumpa tämä lämpö saapuisi sinne ennen meitä :). Lufthansa näyttää taas myös lakkoilevan, mutta jospa ne nopeasti ratkovat riitansa. 

Kuullaan taas!


LUITKO JO NÄMÄ JUTUT?

6 kommenttia:

  1. Kyllä täällä Tampereella jo tarkenee! Ihan hiki meinaa ulkoillessa tulla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Ja toukokuu, yksi lempparikuukausistani, on ollut usein lämmin ja aurinkoineb,
      toivotaan ettei tämä vuosi ole poikkeus :)

      Poista
  2. Oi, Juara kuulostaa olevan melkoinen paratiisi :) Nauttikaahan loppumatkasta täysin siemauksin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä ihanan rentouttava paikka! Nautitaan, kiitoksia :)

      Poista
  3. Nopeasti meni kolme kuukautta. Ei tarvi varmaan kysyä, kannattiko lähteä. Vastaus löytyy näistä postauksista, joita on ollut ilo lukea. Kiitoksia hienoista teksteistä, oon viihtynyt hyvin mukana!

    Yleensä, kun yksi matka loppuu, niin siinä ei mene kauaa, kun seuraavaa jo suunnitellaan. Olisiko kesällä suuntana mahdollisesti Varsinais-Suomi? Ainakin tällä hetkellä Turkuun pääsee Treelta EB:llä alkaen 2 €/suunta: pienellä rahalla siis Turkuun?


    P.S. Palaako Lehdenlento toukokuussa taas kuvioihin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä meni ja kyllä kannatti! Kiva kuulla, että olet viihtynyt mukana. Välillä on jopa tuntunut, ettei ole saanut kirjoitettua asioita niin tyhjentävästi kuin olisi halunnut. Koko ajan kuitenkin tapahtuu kaikenlaista, mutta kaikkea ei vain saa paperille. Luulen, että matkan jälkeen on kuitenkin taas helpompaa katsoa taaksepäin ja luvassa onkin vielä lukuisia tekstejä matkasta.

      Toukokuussa alkaa yhden reissun suunnittelu, joten eipä siihen kauaa mene. Uusi matka (kaupunkiloma) on siis jo tiedossa, mutta määränpää on vielä epäselvä. Suomessakin voisi toki kesällä matkustella, mutta ainakin alkuun reissut suuntautuu tuttuihin kaupunkeihin, joista sukulaisia löytyy. Mutta sinä kun tuota Turkua tunnet, niin saapi antaa vinkkejä! Omista Turun reissuista on todella pitkä aika. Muistan hyvin miltä kaupungissa näyttää, mutta pienen rahan vinkit ovat unohtuneet. Eli jos osaat antaa vinkkejä hyvistä lounasravintoloista, kahviloista, museoista tms. niin kiitän kovasti!

      Lehdenlennon tulevaisuus on vieläkin epävarma. En ole juurikaan suonut sille ajatusta tämän matkan aikana, joten en osaa kyllä yhtään vielä sanoa. Pitää katsoa sitä sitten kun on kotiuduttu.

      Poista

Kerropas mitä mieltä sinä olet!