Yövyimme Melakassa kolme yötä ja sieltä halusimme päästä suoraan Penangiin. Bussien lähtö- ja saapumisajat olivat kuitenkin meidän makuun huonot ja matkustusaika pitkä, viime hetken lennot taas kalliita. Päädyimme tekemään lyhyen pysähdyksen Kuala Lumpurissa kun olimme varmistaneet bussien saapuvan ja lähtevän samalle asemalle, Pudurayalle.
Melaka |
Matka Melakasta Kuala Lumpuriin meni joutuisasti, matkustimme Konsortium Express-bussilla (24,60 rm / 6,20 euroa - 2 hlö), josta ei löydy mitään valittamista.
Kuala Lumpuriin päästyämme otimme nokan kohti Wheelers Guesthousea halvan huonehinnan sekä ilmaisen illallisen (aina perjantaisin) innoittamana. Majapaikka oli kuitenkin täynnä, joten katsastimme huoneita sen jälkeen monesta hotellista. Pyörimme aseman lähellä, jotta pääsisimme seuraavana aamuna helposti matkaan. Päädyimme Ajuna Hotelliin sen loistavan sijainnin ja edullisen huoneen (40 rm / 10 euroa) vuoksi. Lähistöltä löytyi kuitenkin muutama todella siisti huone 55 ringgitillä, tarjontaa oli asemasta oikealle päin muutenkin melko paljon. Alkuun olimme huoneeseemme tyytyväisiä, mutta yö meni molemmilla levottomasti kuumuuden, kutittavan tuulettimen ja meluavien työntekijöiden vuoksi.
Kuala Lumpurissa teimme kävelylenkin Petronas-torneille, jotka paikan päällä näyttivät hienommilta kuin kuvissa. Kävimme ostoskeskuksen food courtissa syömässä hyvää ruokaa, mutta muuten emme sisällä kauaa viihtyneet. Olen aina pitänyt torneja tylsän näköisinä, mutta erityisesti iltavalaistuksessa ne näyttivät hienommilta kuin missään näkemissäni kuvissa.
Aamulla sitten marssimme asemalle lippuja ostamaan ja turisteilta koetettiin joka tiskillä kiskoa matkasta Penangiin 50 ringittiä. Oikea hinta on 35 ringitin tienoilla, me olimme löytäneet netistä 31,5 ringitillä yhden bussiyhtiön. Yhdellä tiskillä sitten mainitsimme asiasta ja vastaukseksi tuli ympäripyöreää, mutta lähdettyämme istuskelemaan ja miettimään asiaa, huuteli nainen meitä pian takaisin ja myi liput 35 ringitillä. Siinäkin taas huomasimme, että kiireellä ei kannata matkustaa, aina pitää olla aikaa miettiä rauhassa ja etukäteen kannattaa todellakin tarkastaa hintoja niin kusetuksen mahdollisuus pienenee.
Bussista saimme tilavat exit-paikat takariviltä ja niillä penkeillä kelpasi taas matkustaa. Eteemme istahti mukava suomalaispariskunta, jonka kanssa tuli matkan aikana juteltua matkustelemisesta. Olivat lentäneet myös Lufthansalla Singaporeen, mutta päivää meitä myöhemmin ja nyt reitti kulki osittain samoja paikkoja. Bussimatkan oletettu kesto oli viisi tuntia, mutta se venyi 10,5 tuntiin. Kiinalainen uusi vuosi aiheutti melkoiset ruuhkat teille, joten eteneminen oli paikoin todella hidasta. Kolme varttia meni myös bussiyhtiön varikolla, jonne ajelimme rengasta ja lopulta bussia vaihtamaan. Matkaan kuului kaksi pysähdystä vessaan ja yksi lounaan ajaksi. Söimmekin pysähdysasemalla herkulliset riisivihannes-annokset. Pitkä bussimatka ei kuitenkaan uuvuttanut, vaan päinvastoin, bussissa oli kiva rentoutua. Bussilla matkusteltaessa minulla on aina kaksi loistavan rentouttavaa ajanvietettä: nukkuminen sekä pohdiskelu. Jostain syystä liikkuvassa ajoneuvossa on kovin helppoa syventyä omiin maailmoihin enkä välttämättä olekaan kaikkein sosiaalisinta seuraa silloin.
Penangiin saavuimme lauantai-iltana kello 21 aikaan. Katsastimme aseman toisella puolella olevat kaksi hotellia, mutta ne olivat liian kalliit meidän makuun. Palasimme takaisin asemalle ja otimme ykköslaiturilta 102-bussin (4 rm / henkilö) kohti Teluk Bahangia, Penangin luonnonpuiston läheisyydessä sijaitsevaa pientä kalastajarantaa. Matkaan meni tunnin verran ja paikan päälle saapuessamme oli tietysti pimeää. Viereisellä Batu Ferringillä oli vielä kova hulina, mutta bussin kaarrettua Bahangille hulina hiljeni kovasti. Pyörimme siinä hetken ympyrää, kunnes muutama paikallinen poika mopojensa kanssa pysähtyivät juttelemaan. He tarjosivat meille toista mopoaan ja sanoivat näyttävänsä tien majatalolle, joten hyppäsimme pyörän selkään ja huristelimme sillä majatalolle. Mopolla kulkeminen pitkästä aikaa oli ihanaa! Tuuli puhalsi virkistävästi kasvoissa ja vapaudentunne on aina koukuttava kaksipyöräisellä ajellessa.
Majapaikkaan, Miss Loh´s Guesthouseen, saavuimme hieman ennen keskiyötä ja omistaja ei ollut paikalla. Muutama asukas ohjasi meidät kuitenkin vapaana olevaan huoneeseen. Majatalo on hippimäinen mesta, missä majoittuu lähinnä pitkään tien päällä olevia reissaajia ja nomadeja. Syrjäisen sijaintinsa vuoksi sinne ei kovin helpolla sattumalta eksykään. Paikka on enemmänkin yhteisö, jonne moni asukas palaa usein pitkäksi aikaa asustelemaan. Ajatuksena todella loistava, mutta juuri tämä kyseinen paikka ei ollut minua varten. Yhden yön yövyttyämme saimme myös kuulla todellisen hinnan, joka oli edellisillan asukkaiden kertomaa korkeampi. Siinä vaiheessa pakkasin mielelläni reppuni vaihtaaksemme paikkaa.
Nyt majoitutaan viehättävässä majatalossa nimeltä Fisherman Village Guest House, joka on lyhyen matkan päässä rannalta, minne pääsemme aamuiselle vesijumpalle :). Hintakaan (18 rm / yö) ei päätä huimaa.
Kiitoksia muuten kaikille kommentteja lähettäneille! Olen ne lukenut ilolla lävitse, vaikken olekaan kaikkiin vastannut!
LUITKO JO NÄMÄ JUTUT?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogissa nyt
Blogi on tauolla.
Suositeltu artikkeli
Mallorcan luonto lumoaa
Vietin ystäväni ja matkabloggaaja Saanan kanssa viisi vuorokautta Mallorcalla marras-joulukuun taitteessa. Olimme molemmat saarella ensimm...
Lähetäppä Mummille niitä kortteja! Se ilahtuis niistä kovin :) Tontsalle terkkuja. Terv. Kuusaan apinat.
VastaaPoistaPistetään jossakin vaiheessa :). Kiva kun tulit tänne moikkaamaan :D. Terkkuja kaikille ketä näette!
Poista