Palaan Roomaan vielä hetkeksi mietteilläni kaupungista, Italiasta ja kielitaidosta.

Viihdyimme Roomassa neljä päivää ja yötä. Rooma on niitä kaupunkeja, joihin minun ei ole ollut varsinaisesti pakko matkustaa, mutta koska siitä on vuosikausia kuullut hehkutuksia, niin mielenkiintohan herää väkisinkin. 

Toki Rooman historiaa tuntien koin paikan kiehtovaksi, mutta tiesin Rooman myös olevan turistirysä hyvine ja huonoine puolineen, mikä ehkä on pitänyt itseni pois sieltä näinkin pitkään. Matkustelin Italiassa nuorempana ja siitä kyllä pidin silloin hyvin paljon, mutta viime vuosina maa ei ole kiehtonut enää niin paljon kuin muut Euroopan maat, joten Roomankin sijasta olen sitten mieluummin matkustanut muualle.




Nyt oli kuitenkin hyvä hetki lähteä ja onneksi lähdettiin! Kaupunki on kaunis ja kaduilla oikein pursuaa historiaa. Upeita rakennuksia ja hienoja yksityiskohtia on mielettömän paljon ja kaupungissa voisi kierrellä viikkokausia vain niitä ihastellen. Roomassa onkin tästä syystä mahtavaa liikkua kävellen. Suosituimmat nähtävyydet ovatkin kävelymatkan päässä toisistaan ja ainakin marraskuussa, kun ilma ei ollut kylmä eikä kuuma, niitä oli miellyttävää kierrellä katsomassa jalkaisin. 

Ulkomuodoltaan Rooma siis ihastutti suuresti!

Täysin 100% kaupunki ei silti kolahtanut. Luulen sen suurimmalti osalti johtuvan väkimäärästä ja yleisesti turistimeiningistä. Vaikka olimme paikalla näin marraskuussa, niin ne suosituimmat nähtävyydet olivat täynnä muita matkaajia enkä itse oikein viihdy tungoksissa, varsinkaan jos se tuo mukanaan huijareita tai muuta negatiivista. En halua edes kuvitella millainen määrä porukkaa tuolla on kesäisin. Väkimäärää pääsi kuitenkin pakoon, joten se ei ollut painavin syy miksi en kaupunkiin rakastunut. Turismi on tuonut Roomaan sisäänheittäjiä, krääsän kaupustelijoita ja suurta hintojen heilahtelua yksinkertaisimmissakin kuppiloissa, ja nämä seikat vaikuttavatkin omaan viihtyvyyteeni huomattavasti missä tahansa paikassa.



Marraskuussa väentungosta siis näkyi, mutta löytyihän sieltä todella paljon niitä rauhallisempiakin paikkoja ja katuja. Turismin suuruus näkyikin enemmän juuri noilla suosituilla nähtävyyksillä, kaduilla kävellessä ihmiset sulautuivat enemmän joukkoon. Ja huolimatta siitä, että Rooma on iso kaupunki ja kävelytiet olivat välillä hyvin kapeat, siellä ei tullut sellaista kiireen tunnelmaa, mitä isoissa kaupungeissa helposti tulee. Ihmiset eivät juosseet kiireen vilkkaa ohitse tai häiriintyneet kaduilla seisoskelijoista, joten melkoisen letkeä meininki Roomassa kyllä oli.

Vaikka minulla ei ole kokemusta Roomasta muina kuukausina, voisin silti uskoa marraskuun olevan melko hyvää aikaa matkustaa Roomaan. On heitäkin, jotka sanovat, että aina on hyvä aika matkustaa Roomaan, mikä voi olla monen muunkin mielestä totta. Mutta mikäli haluaa välttää kovimpia helteitä tai väentungosta, ei varmastikaan kannata mennä kesällä. Rooman ollessa kaunis ulkoilmakaupunki, ei taas kylmään talviaikaan matkustaminen sinne kiehdo minua, joka rakastan puistoissa ja aukioilla piknikointia.

En itse heittänyt kolikkoa suihkulähteeseen, joka takaisi paluun, mutta suosittelen kyllä muita käymään paikalla ainakin sen yhden kerran. Vaikka en itse kaupunkiin rakastunutkaan, niin uskon, että moni ihastuu kaupungin kauniisiin katuihin ja mikäli astuu kauemmas keskustan turistikohteista, niin voisin kuvitella monen myös tykästyvän Roomaan syvemminkin. 






Mikäli mahdollista, niin ymmärrän kyllä Rooman ja Italian intohimoisia faneja, mutta vuosien tauon jälkeen paluu maahan ei saanut vanhaa kipinää itselleni takaisin. Jäin ihan miettimään, että johtuukohan se myös osittain siitä, että pidän Espanjasta enemmän? Olen varmaankin alitajuisesti vertaillut näitä maita keskenään, koska sen jälkeen kun matkustelin täällä Espanjassa muutamaan otteeseen pidempään, laski kiinnostus Italiaa kohtaan melko samaa tahtia.

Italia ja Espanja ovat molemmat maita, missä kielen osaamisesta on paljon hyötyä. Paikallisten kanssa kommunikoiminen heidän omalla kielellään on molemmissa maissa huomattavasti mukavampaa ja antoisampaa kuin englanniksi, koska paikallisten englannin taito on vähän niin ja näin, mutta ihmiset ovat silti halukkaita juttelemaan esimerkiksi kaupoissa, bussipysäkeillä ja puistoissa. Kun Roomassa eräs italialainen kehotti minua opiskelemaan italian kieltä, niin ensimmäinen ajatukseni oli, että se ei nyt käy, koska pidän espanjan kielestä paljon enemmän.

Henkilökohtaisesti pidän espanjan kieltä hitusen kauniimpana ja osittain myös sen vuoksi, että se on yksi maailman puhutuimmista kielistä. En voi sanoa tykkääväni kielten opiskelemisesta vain huvin vuoksi. Toki usein opettelen kohdemaan kielen sanoja ja lauseita matkalle lähtiessä ja niiden käyttäminen onkin usein kommunikointia sekä helpottavaa että hauskuuttavaa. Jonkun vähemmän hyödyllisen kielen opetteleminen kohtuullisesti, saatikka hyvin, vaatii kuitenkin enemmän aikaa ja se ei kuulosta houkuttelevalta ellei aikomukseni olisi muuttaa jonnekin pysyvämmin. Näillä näkymin sellaista ei ole tapahtumassa, vaikka pidempiä aikoja tulen jatkossakin viettämään siellä täällä, samalla kieliä opetellen.

Millaisia tuntemuksia Rooma on teissä herättänyt? 
Entä opetteletteko te kieltä / kieliä aina ennen matkalle lähtöä?


LUITKO JO NÄMÄ JUTUT?

12 kommenttia:

  1. Mä puhun sujuvasti sekä italiaa että espanjaa, ja oon taas aina mieltäny italian kauniimmaksi ja elegantimmaksi kieleksi kuin espanjan. Mutta makuasioitahan nuo, eikä niistä voi kiistellä. Oikeastaan Brasilian portugali on mielestäni maailman kaunein kieli, niin ihanan pehmeää ja romanttista, sitä kuuntelisin mieluusti enemmänkin taas pitkästä aikaa. Olin itse Roomassa 2002 joulupyhinä eikä se oikeastaan kummempia intohimoja herättänyt. Silloin lempparikaupunkini olikin Barcelona, ja sille on aika vaikea vetää vertoja sen ollessa niin poikkeuksellinen. :)

    Ja täytyy myöntää et harvemmin oon matkustanu minnekään osaamatta kieltä ollenkaan, kun puhun siis lähes kymmentä kieltä. Mutta Turkissa olin kyllä täysin ummikko. Kreikkaakin osasin joskus muutaman sanan verran. ;) Venäjä on nyt työn alla. Taitaa jo olla 12. opiskelemani kieli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, sinullapa on kadehdittava kielitaito! On varmasti huoletonta matkustaa kun tietää tulevansa ymmärretyksi todella monissa maissa. Opetteletko kieliä aina siihen pisteeseen asti, että pärjäät yksinomaan niillä vai otatko englantia avuksi?

      Barcelona on myös yksi lemppareistani, vaikka tiedänkin, että nuoruuden muistot kaupungista ovat jättäneet sen syvimmän jäljen miksi siitä niin kovasti tykkään :)

      Poista
  2. Mulla on on ihan kahjoja muistoja Roomasta :D Oltiin mun kaverin kanssa ekalla interrailreissulla ja muistan vaan, että keitimme retkikeittimellä kaurapuuroa jossain juna-aseman lähettyvillä. Taisi olla budjetti tiukilla ;)
    Kielistä sen verran, että harmittaa, kun en ole tajunnut opiskella Espanjaa! Sen sijaan olen lukenut jonkun verran Ranskaa, jolla en tee oikeastaan mitään! Mutta toisaalta, ehtiihän tässä vielä kai oppia vanhallakin päällä vähän Espanjaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kahjot muistot (varsinkin ajan kuluessa kun tietää ettei välttämättä enää tekisi asioita samalla tavalla) ovat usein niitä hauskimpia, joista riittääkin muisteltavaa pitkään :D

      Ei sitä koskaan ole myöhäistä kielen opettelemista aloittaa! Toki sitä olisi kiva ollut, jos olisi syntymälahjana saanut 2-3 kieltä tai ymmärtänyt ala-asteella aloittaa vaikka espanjan tai saksan opinnot vapaaehtoisen ruotsin sijaan, kun sitä oli kuitenkin pakko opiskella myöhemmin. Mutta onneksi voi sitten opetella näin myöhemmälläkin iällä :)

      Poista
  3. Itse opiskelin joskus lukiossa pari kurssia espanjaa ja valitsin sen silloin italian sijaan juuri siksi, että se on yksi maailman puhutuimmista. Jälkiviisaana nyt sanoisin, että olisi kannattanut kuunnella sydäntä ja ottaa se italia, niin olisi mielenkiintokin saattanut säilyä vähän pidempään. Italialla on jostain käsittämättömästä syystä aivan erityinen paikka sydämessäni ja tulee varmasti aina olemaan. Siksi vihdoin tänä syksynä tartuin italian oppikirjoihin uudestaan ja tällä kertaa innostus näyttää vielä jatkuvan (kyllästyn opiskeluun yleensä kohtuu nopeasti) ja opiskelua jatketaan kevätlukukausikin. Harrastoiveeni on, että vielä joku päivä käyn sujuvasti pieniä keskusteluja italiaksi ja pääsen taas astetta syvemmälle maan sisimpään :) -Milla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jälkiviisaana on helppoa harmitella :/. Mutta kyllä, ehdottomasti kannattaisi kuunnella ennemmin sitä sydäntään! Sellaiset asiat, joihin on intohimoa (vaikka näin matkailijoiden kesken voisin mainita matkustelun :D), niin siihen kyllä löytyy sitä sisäistä motivaatiotakin helpommin.

      Kielitaito vaikuttaa juurikin tuohonkin seikkaan, että kuinka syvälle pääsee maahan tutustumaan. Muistan kun ensimmäisellä Italian reissullani tapasin monia ihania ihmisiä ja vaikka silloin opinkin italiaa ja pystyin lyhyitä keskusteluita käymään, niin harmittelin etten osannut paremmin. Suomeen tullessa päätin opiskella italiaa itsenäisesti, palasin maahan sitä vähän paremmin osanneeni ja nautin suunnattomasti! Mutta sitten tuli Espanja ja vuosia väliin, hiljalleen ne italian alkeet unohtuivat :/

      Hienoa, että olet pystynyt pitämään motivaation yllä. Itsellä on samaa vikaa, että opiskeluun saatan nopeasti kyllästyä, joten ymmärrän ettei se välttämättä ole helppoa pitää mielenkiintoa yllä, varsinkin jos opiskelee Suomessa. Mielestäni kielen oppiminen on vain hauskempaa ja helpompaa paikan päällä.

      Poista
  4. Miehelläni on pakkomielle päästä Roomaan, joten eiköhän me sinne vielä joskus eksytä. Itselläni on vähän samanlaiset fiilikset kuin sulla koko paikasta... Meillä asuu siellä kyllä italialaisia ystäviä, joten heidän kauttaan saattaisi aueta hieman erilainen kaupunki. Mielenkiintoinen postaus, kaunistahan siellä tosiaan on!

    Ja kielistä puheen ollen niitä tulee opeteltua joskus, riippuu reissusta. Kun olin lähdössä Venäjälle melomaan lähinnä venäläisen porukan kanssa ja kauas Kaukasusten vuorille, silloin kävin kyllä kesäyliopiston kurssit jotta olisi edes jonkinlainen käsitys kielestä ja pystyisi lukemaan edes tekstit vaikka niitä ei aina ymmärtäisi. Siitä oli kyllä aivan mielettömästi hyötyä, mutta jos lähden lyhyemmällä reissulle niin yleensä kielten perusteiden opiskelu jää kyllä odottamaan itse reissua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paikalliset ystävät auttavat kyllä huomattavasti. Siinähän pääsee ihan eri lailla kaupunkiin tai maahan sisälle kun on paikallinen opas. Asioita on ehkä helpompaa katsoa eri kantilta kun näkee kaupungin molempia puolia.

      Tuollainen matka Venäjälle olikin varmasti hyvä motivaattori kielen opiskeluun! Ja hyvä että siitä oli hyötyäkin :). Venäjän kielen asemahan Suomessakin matkailu- ja asiakaspalvelualalla korostuu varmasti entisestään ja sitä olisi hyödyllistä opiskella jos alalla työskentelee tai aikoo työskennellä.

      Poista
  5. Oli mukavaa lukea ajatuksiasi Roomasta! Itse rakastan Roomaa: sen tunnelmaa, ruokaa, monumentteja, rentoja ihmisiä, hymyileviä katseita, ilmastoa :) Ymmärrän, että turistirysä ei välttämättä luo aidon Italian tunnelmaa, mutta onneksi Roomassa on myös paljon paikkoja, missä turisteja ei niinkään näy. Ehkä marraskuussa tunnelma ei ole parhaimmillaan, jos sataa ja on viileää. Mielestäni paras aika mennä Roomaan on kevät, huhtikuu tai toukokuu. Olet oikeassa, että Italiassa ei pitkiä keskusteluja englanniksi voi jutella, sillä harvat italialaiset puhuvat englantia. Ehkä sen takia minulla onkin ollut mahdollisuus nauttia Roomasta paljon, koska puhun lähes sujuvaa italiaa. Toivottavasti et saanut erittäin huonoa kuvaa italialaisista ihmisistä ja Italiasta maana! Mikä Espanjassa sinua viehättää enemmän kuin Italiassa? Mitä eroja näissä kahdessa maassa mielestäsi on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon kyllä, että kielitaito vaikuttaa positiivisesti kokemuksiin vaikka tietenkin ilman sitäkin voi Italiaan tai mihin tahansa muuhun maahan tutustua. Kieltä osaamalla pääsee kuitenkin vähän syvemmälle maahan, siitäkin huolimatta, että paikalliset ystävät esimerkiksi osaisivat sujuvaa englantia.

      Tietenkään en saanut Italiasta tai varsinkaan italialaisista huonoa kuvaa! Varsinkin italialaisista ihmisistä pidän, minulla on aina ollut siellä tervetullut olo. Seuraa esimerkiksi löytyy helposti ja muutenkin minulla on vain positiivisia kokemuksia italialaisista ihmisistä. Jos innostuisin kieltä tosissani opiskelemaan, niin voisin hyvin kuvitella ihastuvani siihen palavasti uudelleen jo sen ilon takia, että pystyisin kommunikoimaan ihmisten kanssa taas paremmin :)

      Kysymyksesi ovat yllättävän vaikeita. Uskon kielellä ja ymmärretyksi tulemisella olevan se suurin merkitys ja ero mikä näiden kahden maan välillä itselleni on. Toisaalta pidän kuitenkin paljon myös Espanjan yllätyksettömyydestä ja selkeydestä, mikäli noin voi sanoa. Esimerkiksi juurikin hintapolitiikka on Espanjassa mielestäni selkeä (hinnat usein hyvin esillä tai hinnoissa ei ole suuria heilahteluita esim. kahviloiden välillä) enkä ole täällä törmännyt sellaiseen räikeään hintojen heilahteluihin vaikka olen jonkin verran pyörinyt myös turistipaikoissa. Tosin tuokin varmasti johtuu siitä kun espanjan kieltä vähän osaan, niin olen osannut hakeutua helpommin oikeanlaisiin paikkoihin ja kysyä sekä vastaanottaa apua.

      Ja huom! Vertaan nyt Roomaan enkä niinkään muuhun Italiaan, vaikka tosin Venetsiasta on samanlaisia kokemuksia myös. Ehkä olisi kannattanut aloittaa uudelleen tutustuminen Italiaan Rooman lisäksi myös muutamasta muusta paikasta, niin olisi saanut vähän laajemman kuvan. Tai sitten vaihtoehtoisesti toki olisi voinut viettää Roomassa vähän pidemmän aikaa kuin neljän päivän pintaraapaisun :)

      Poista
  6. Italia on ollut aina mulle se ykkönen, enkä tiedä meneekö mikään koskaan sen ohi. Roomassa oon kuitenkin käynyt sen verran kauan sitten, etten pysty sanomaan kuinka totta ne teinitytön ajatukset kaupungista olivat. Silloin mä tykkäsin hirveesti. Eli mun täytyy ehdottomasti ottaa kaupungista revanssi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen käymään! Minun mielestä on kivaa matkustaa sellaisiin paikkoihin uudestaan, missä on käynyt joskus aiemmin kun elämäntilanne on ollut erilainen. On kiinnostavaa miten erilaisia kokemuksia voi kaupungeista saada eri elämänvaiheessa :)

      Poista

Kerropas mitä mieltä sinä olet!