Käväisin viime viikolla Helsingissä. Kaupunkiin minut veti matkabloggaajien kesken järjestetyt pikkujoulut. Elias Kaskisen ja Päivänsankarien keikallekin oli tarkoitus osallistua keskiyön aikoihin, mutta en malttanut jättää hyvää seuraani, joten ensi kerralla sitten.
Tampereella heräsin aamulla valkeaan maisemaan. Oikeastaan maassa oli ollut vähän lunta jo yöllä, jolloin olin palannut kotiin Lontoon reissultani ja silloin sitä ensi kerran hihkuin. Aamulla valitettavasti lumi oli enemmänkin loskaa ja maa märkä.
Junamatkalla Tampereelta Helsinkiin sain sen sijaan ihastella kinoksia. Maisemat olivat kuin sadusta tai postikorteista, joita lähetetään kaukaisiin maihin. Junamatka meni hujauksessa maisemia ihaillessa ja kuvatessakin, vaikka en valitettavasti aivan saanut upeimpia kohtia kameraani ikuistettua.
Nyt voin uskoa, että on tosiaan talvi, vaikka maa onkin jo Tampereella taas musta. Toivon mukaan lumi palaa pian takaisin. En varsinaisesti ole mikään talvi-ihminen vaikka nykyään jo paljon enemmän kuin muutamia vuosia sitten. Huomaan jo hiljalleen kuinka pimeys ja kylmyys alkaa vaikuttaa energiatasoihini ja miten fiilis on tyynempi, mutta toisaalta on kivaakin kun pystyy keskittymään enemmän sisäaktiviteetteihin.
Itse syön D-vitamiinia joka aamu purkista ja luonnonvalossa pyrin olemaan niin paljon kuin mahdollista. Ja toki ne muut, ympäri vuoden olevat, keinot oman hyvinvoinnin eteen ovat käytössä myös kuten esimerkiksi suhteellisen terveellinen ruokavalio, edes vähän liikuntaa säännöllisesti, hyviin kirjoihin uppoutumista mahdollisimman usein sekä paljon erilaisia hauskoja tapaamisia ja tapahtumia niin ystävien kuin uusien tuttavuuksienkin kesken.
Jokapäiväinen nauru parantaa elämänlaatua, oli vuodenaika mikä tahansa, joten hauskanpidon on kuuluttava elämään aina, vaikka talvella hassuttelun ja huumorin merkitys korostuu. Joten erilaiset huumori- ja kissavideot, stand up, komediasarjat ja -leffat sekä hauskojen ja irstaiden ystävien seurassa oleminen on parasta lääkettä väsymykselle (ja tehokasta treeniä ainakin poskilihaksille) silloin kun huomaa, että lenkkipolulle ei vain saa aikaiseksi lähteä.
Syys/kevät/kesä-ihmisenä nautin siis todella paljon talvestakin, tässä on ihanan ainutlaatuista tunnelmaa ja talvinen, aurinkoinen Suomi-maisema on melkeinpä kauneinta mitä tiedän. Ja ne sumuiset lumipyryt! Toivottavasti saadaan nauttia molemmista tänä talvena. Ja erästä hauskaa hulluttelua odotankin jo kovasti eli avantouintia! Kaikkea sitä ihminen kokeileekin, itselläni ensimmäinen kerta oli tammikuussa.
Meinaako joku muu avantoon talvella?
LUITKO JO NÄMÄ JUTUT?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogissa nyt
Blogi on tauolla.
Suositeltu artikkeli
Mallorcan luonto lumoaa
Vietin ystäväni ja matkabloggaaja Saanan kanssa viisi vuorokautta Mallorcalla marras-joulukuun taitteessa. Olimme molemmat saarella ensimm...
Avantoon en kyllä mene, mutta voisin kirjoittaa huoneen tauluun tuon "jokapäiväinen nauru parantaa elämänlaatua, oli vuodenaika mikä tahansa, joten hauskanpidon on kuuluttava elämään aina, vaikka talvella hassuttelun ja huumorin merkitys korostuu."! Ihana muistisääntö hyvien yöunien rinnalle seuraaville pimeille viikoille :)
VastaaPoistaHaha, kiva kuulla Milla :). Tuota lausetta voisi jäsennellä paremmin ennen kuin lyö sen tauluun, mutta näin se kyllä menee. Eli hassuttelua oikein olan takaa nyt kun talvi vielä vain pimenee :)
PoistaAvantouinti Rauhanniemessä kuuluu jokavuotisiin perinteisiin. Yksi kerta vuodessa riittää ihan hyvin. Ihanan valoisia nuo talvikuvat :)
VastaaPoistaMietin tässä juuri, että kokeilisiko Rauhaniemeä talvella. Pidin kyllä paljon Kaupista. Katsotaan josko uskaltaisi molempiin :). Kiitos Jenna!
Poista