Hellurihei!

Tässä sitä on vahingossa pidetty blogitaukoa pidempään kuin olin ajatellutkaan. Nyt kun eletään jo elokuun loppupuolta, niin mahtuu taas mieleen ja elämäänkin sellaisia asioita, jotka kesän valossa ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Mehän käväsimme Legolandissa heidän kutsuminaan vajaa pari viikkoa sitten ja juttuja ja kuvia on todellakin tulossa siitä matkasta. Reissu oli mukava ja Legoland vielä hauskempi paikka kuin etukäteen oletin!

Tällä hetkellä reissuja ei sitten olekaan tiedossa, mutta lentotarjouksia tulee tietysti katseltua vähän väliä. Sanon myös hyvin pian yhdelle parhaimmista ystävistäni hetkeksi heipat kun hän päätti ottaa ja lähteä toiselle puolelle maailmaa ennalta määrittelemättömäksi ajaksi. Tekee vaikeaa luopua tärkeästä ihmisestä, koska ihan sama vaikka on keksitty Skypet ja muut, niin mikään ei korvaa niitä hetkiä kun viestiä voi laittaa extempore ja vartin päästä istua jo kahvilla toisen kanssa. Olen tietysti onnellinen hänen puolestaan ja nostan hattua sille, että hän seuraa omia unelmiaan.

Minulla on lähelläni iso kasa upeita ihmisiä, joiden merkitys elämässä näyttää vain vuosi vuodelta kasvavan. Se on saanut ajattelemaan elämää ja matkustamista uudesta vinkkelistä. Haluan olla lähellä ihmisiä, jotka merkitsevät paljon, mutta olen alkanut myös haaveilemaan taas kerran vähän pidemmästä matkasta. Ihanaa kuitenkin on se, että matkaseuraa olisi kyllä tarjolla useammalle reissulle kuin aikaa ja rahaa, joten toivon mukaan pääsen reissaamaan myös rakkaiden kanssa paljon. Heti kun ajatukset selkeentyvät, niin tulee niin matkasuunnitelmiakin päivitettyä blogiin.