Ubudista päätimme jatkaa matkaa Padangbaihin. 

Olin lukenut paikasta positiivista, joten halusimme nähdä millainen paikka on kyseessä. Padangbaista pääsee myös jatkamaan matkaa helposti moneen muuhun paikkaan, joten senkin takia päätimme lähteä juuri sinne.

Ubudista lähtee Peraman suoria bussikyytejä aamuisin moneen paikkaan Balilla. Bussi Padangbaihin maksaa yhdeltä hengeltä 50 000 rupiaa. Me päätimme kuitenkin mennä matkan paikallisilla pikkubusseilla, bemoilla, joita olimme käyttäneet aiemmin Medanissa ja Bandungissa hyvällä menestyksellä. Kävelimme majapaikastamme läheiselle Hanoman-kadulle sellaista odottamaan. 

Meidän oli tarkoitus ottaa ruskea bemo Denpasariin ja vaihtaa siellä Padangbaihin menevään bemoon, koska olimme lukeneet bemojen kulkevan Denpasarin kautta. Toni pysäytti kuitenkin sinisen bemon ja kuskin kanssa keskusteltuaan oletti bemon menevän Denpasariin. Hän oli kuitenkin myös maininnut lopullisen kohteemme olevan Padangbai, minkä vuoksi kuski olikin viitonnut meitä kyytiin. Kyydissä istunut nainen kertoi meille bemon menevän Gianyariin ja sanoi, että meidän kannattaa vaihtaa mieluummin siellä, koska se tulee halvemmaksi ja on nopeampaa. Ilahduimme tästä tiedosta ja matkasimmekin sitten sinne. 

Matka ei kovinkaan kauaa kestänyt ja bemo oli suuren osaa matkasta täynnä vanhoja naisia ja lapsia. Gianyariin päästyämme kuski ajoi meidät suoraan oikean bemon luokse. Matka maksoi 8000 rupiaa (70 snt / hlö).

Kartalla näkyy kaupunkeja, reittimme oli siis Ubud-Gianyar-Klungkung-Padangbai

Seuraavan bemon kyytiin päästyämme kuski määräpäämme kuultuamme sanoi kyydin maksavan 100 000 rupiaa meiltä kahdelta. Hieman nauraen sanoimme 'ei kiitos', minkä jälkeen hän kysyi paljonko tarjoamme. Lopulta kävi ilmi, että bemo ei normaalisti mene Padangbaihin asti, mutta hän olisi vienyt meidät sinne jos olisimme hinnasta sopineet. Emme suostuneet, vaan jäimme pois Klungkungissa ja maksoimme siitäkin kyydistä 8000 rupiaa. Kuski sanoi maksun olevan 10 000 rupiaa, mikä voi hyvin pitää paikkaansa kun hinnat ovat muutenkin nousseet ja ovat Balilla kalliimpia, mutta meillä oli valmiina kädessä 16 000 rupiaa ja hetken epäröityämme mies suostui lopulta siihen.

Tämän jälkeen kysyimme bemoa Padangbaihin autoista, joissa luki PP. Niitä oli paljon tarjolla ja muutama kuski meitä heti lähestyikin hintatarjouksiensa kanssa. Hintaneuvottelut eivät heti tuottaneet tulosta, joten kävelimme ulos asemalta aikomuksena ottaa bemo kadulta. Meitä kuitenkin seurattiin ja lopulta suostuimme maksamaan kyydistä 10 000 rupiaa henkilöltä. Lopulta maksoimme siis siirtymisestä Ubudista Padangbaihin kahdelta hengeltä 52 000 rupiaa (4,40 euroa). Saimme kyydit nopeasti ja matkanteko oli mukavaa, joten tyytyväisinä saavuimme Padangbaihin jo kymmenen maissa aamulla.

Padangbain rantakatua



Padangbaissa kävimme tietysti heti katsomassa majapaikkoja lävitse. Rantakadulla sijaitsevat hotellit ovat vieri vieressä ja niitä ei ole kovinkaan montaa, joten nopeasti olimme muutamaa tyyrimpää lukuunottamatta katsastaneet paikat. Päädyimme Made Homestayhin, otimme huoneen tuulettimella ja kylmällä (= viileällä) suihkulla 120 000 rupialla. Aamupala (pikkuruinen hedelmälautanen, kahvi/tee ja pancake/munakas/paahtoleipä) kuuluivat hintaan, kuten täällä päin Indonesiaa usein tapana on.

Majapaikkamme puutarhaa

Padangbai vaikutti ensi silmäyksellä kivalta paikalta. Huomasimme kuitenkin heti, että alue on todella pieni. Hotellit ja ravintolat ovat melko pienellä alueella ja sen kummoisempaa tekemistä ei snorklauksen, uimisen ja syömisen lisäksi löydy. Se ei varsinaisesti meitä haitannut, koska meren takia olimmekin Padangbaihin tulleet, viikon verran sisämaassa oli jo saanut meidät kaipaamaan meren läheisyyttä.

Muutama päivä siellä kuitenkin riitti. Padangbain pääranta sekä sen läheisyydessä sijaitseva kovinkin kehuttu Blue Lagoon beachin ranta olivatkin harmillisen roskaisia. Myös meressä lillui lehtiä ja roskia, minkä vuoksi uiminen ei sitten houkutellutkaan yhtä kertaa enempää. Turisteja oli melko vähän, mikä varmaan olikin syy siihen, että samat ihmiset yrittivät kerta toisensa jälkeen kaupitella meille kaikenlaista tavaraa, ystävällisesti kylläkin, mutta vähän ikävää oli, kun kieltäytyminen kerran tai pari ei riittänyt.

Roskia Blue Lagoon beachilla
Blue Lagoon beach (huomatkaa kiva luola!)

Löysimme kaupungista pari hyvää paikallista ruokaa tarjoavaa ravintolaa, missä hinnat olivat ihan kohdallaan (noin 15 000 rp). Ne sijaitsivat lyhyen matkan päässä rantakadulta. Rantakadun ravintolat sen sijaan ovat täysin meitä turisteja varten rakennettu. Viihtyisiltä kyllä näyttivät, mutta kalliimmat hinnat eivät houkutelleet meitä niiden asiakkaiksi. Olimme vasta totuttelemassa kalliimpiin hintoihin, joita tulimme myöhemmin Gileilläkin kohtaamaan.



Kävelyreittimme maisemia

Padangbaista matka jatkui kohti Gili Trawangin saarta, minne matkasimme itsenäisesti Lembarin ja Bangsalin (Lombokissa) kautta. Täällä olisi tarkoitus olla puoleen kuuhun asti. Varasimme lennon Singaporeen Ubudissa ollessamme, matka taitetaan taas kerran Airasialla, jolta halvimman lennon löysimme. Yli 100 euroa jouduimme silti kahden hengen matkasta maksamaan. Sitä ennen on kuitenkin aikaa nauttia Gili-saaren upeista maisemista ja kirkkaista vesistä.

Käytetyt eurot tien päällä: 1787 euroa (893,50 euroa / henkilö)
Keskimääräinen päiväbudjettimme: 27 euroa (13,50 euroa / henkilö)


LUITKO JO NÄMÄ JUTUT?

5 kommenttia:

  1. Kylläpä näyttää hurjalta tuo Blue Lagoon! Me vietimme muutaman päivän Padangbaissa maaliskuussa -13, eli juuri ennen teitä ja silloin rannalla ei ollut roskia... Ehkäpä tuo oli vain esim. jonkun myrskyn rannalle heittämää roskaa. En ainakaan haluaisi uskoa, että ranta on usein noin sotkuisen näköinen. Tuolla oli muuten upeaa snorklata! Hienot korallit, kalat ja muut merenelävät. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli kyllä todella iljettävän näköinen! Mutta itselleni tosiaan valkeni vasta myöhemmin, että ne roskat tosiaan olivat varmasti merestä tulleet juurikin myrskyn jälkeen. Koska en kyllä ymmärtäisi ollenkaan miksi ihmiset paikkaa kehuisivat mikäli se näyttäisi aina tuolta :). Harmi kyllä silti, että merissä kelluu tuollaisia roskakasoja! En kyllä tajua miksi kukaan heittäisi luontoon roskia, mutta löytyyhän noita...

      Olen myös kuullut, että snorklausvedet ovat hienot! Kivaa, että teidän aikana ei roskia ollut, niin pääsitte niistä nauttimaan!

      Poista
    2. Kutalla kun oltiin, niin siellä oli välillä sen verran tuulista, että rannalle tuli kaikenlaista tavaraa. On se kyllä ihan hurjaa millainen määrä rojua tuolla merissä on... :/ Tämän aiheen ympärillä oli kyllä karua sekin, kun tosiaan jopa Taman Negaralla törmäsi metsään heitettyihin muovipulloihin ja oli muistaakseni joku jotain raaputellutkin johonkin puunrunkoon. Oli sekin silti upea paikka! :) Vain yksi iilimato tarttui mukaan, aika hyvin siis. :D

      Me oleskeltiin Kaakkois-Aasiassa tammikuun alusta toukokuun alkuun. Oli kyllä ihanaa! :) Ehkäpä vielä joskus... Tai siis ehdottomasti vielä joskus! ;)

      - Sanni

      Poista
    3. Katselin nyt sitten vähän enempi ajatuksella noita kuvia ja te taisittekin käydä eri Taman Negarassa kuin me? :) Me käytiin siis siinä Taman Negaran kansallispuistossa, joka sijaitsee mantereella ja yöt vietettiin Kuala Tahanissa. :)

      - Sanni

      Poista
    4. Moi Sanni,

      Joo me ei siis käyty siellä varsinaisessa Taman Negarassa, eli kansallispuistossa, vaan Penangilla luonnonpuistossa. Mutta järkyttävää kyllä kuulla, että sielläkin oli roskia! En kyllä ymmärrä. Ja iilimatoja, iik :D. Minulla ei ole tainut olla iloa törmätä niihin koskaan :).

      Teillä oli kanssa mukavan pitkä matka ja mehän ollaankin oltu sitten ihan samaan aikaan tuolla suunnilla, te vain kuukauden pidempään. Missä kaikkialla te kävitte tuona aikana??

      Olen samaa mieltä, että ehdottomasti vielä joskus tuonne suuntaan :)

      Poista

Kerropas mitä mieltä sinä olet!