Helsingin taidemuseossa on esillä hauska ja mielenkiintoinen näyttely Charlie Chaplinista. 

Bongattuani mainoksen näyttelystä ennen maaliskuussa tehtyä Helsingin reissua, heräsi mielenkiinto käydä katsomassa se paikan päällä ja ystävä lähti onneksi mielellään mukaan. Meille sattui vielä niin sopivasti, että olimme paikalla kuun ensimmäisenä perjantaina, jolloin museoon on ilmainen sisäänpääsy! 

Sata vuotta sitten syntyi elokuvan historian rakastetuin hahmo, Charles Chaplinin kulkuri. Vääräparisiin vaatteisiin sonnustautunut knallipää saavutti heti valtavan suosion ja teki Chaplinista yhden maailman tunnetuimmista ihmisistä. Chaplin kuvissa –näyttely kertoo valokuvin ja elokuvakatkelmin myyttisen taiteilijan uskomattomasta urasta ja elämästä.

Charles Spencer Chaplin (1889-1977) lähti maailmalle Lontoon köyhälistökortteleista ja kuoli Sveitsissä legendana. Väliin mahtuu iso pala elokuvan historiaa. Chaplin teki suurimman osan tuotannostaan Yhdysvalloissa, jonne häneltä evättiin pääsy takaisin vuonna 1952 Lontoon matkalta poliittisten ja moraalisten syiden takia. Ennen karkotustaan hän oli ehtinyt luoda tunnetuimmat elokuvansa mykkäkauden lyhytfilmeistä ensimmäisiin äänielokuviinsa. 

-Helsingin taidemuseon sivuilta kopioitu-

Kiersimme museon melko rauhalliseen tahtiin lävitse, mutta paikan päällä olisi viihtynyt kyllä pidempäänkin. Näyttelyssä esitetään lyhyitä pätkiä Chaplinin elokuvista, seinillä oli herran lausahduksia, kuvia oli esillä paljon ja halutessaan pääsi myös pukeutumaan Chapliniksi ja nappaamaan itsestään valokuvan. En ole varsinaisesti Chaplinin fani, mutta ne muutamat leffat mitä olen mieheltä lyhyempien pätkien lisäksi nähnyt, ovat vakuuttaneet minut. Miehen huumori ja yhteiskuntakritiikki on ollut viihdyttävää ja näyttelyn aikana heräsi innostus katsella lisääkin Chaplinin tuotantoa. 

Ja miten Chaplinista aikanaan innostuin, siitä saa kiittää vuoden hauskinta juhlaa, joka on hiljalleen Suomeenkin rantautunut, eli kyseessä on tietenkin Halloween. Muutama vuosi takaperin mietin miksi haluaisin itseni Halloweenina pukea ja ajatus Chaplinista heräsi, koska kyseinen hahmo oli helppo toteuttaa pienellä budjetilla ja sen lisäksi kyseessä vielä oli ihminen, jolta olin lukenut hyviä ajatuksia. Idea olikin todella loistava, koska kiitos kyseisen hahmon, sain sitä kautta tutustua todella moneen ihmiseen, jotka tuon illan aikana tulivat juttusille naamiaisasuni vuoksi. Yksi parhaimmista tunteista on se kun huomaa tuovansa iloa ja naurua ihmisten elämään ja tuon illan aikana fiilis olikin katossa kaikkien niiden nauravien ja ystävällisten ihmisten takia, joita illan aikana tuli vastaan.

Museon alakerrassa oli myös esillä mielenkiintoinen näyttely Yksin, minkä kiersimme myös nopeasti lävitse. Nimensä mukaisesti näyttely kertoo yksinäisyydestä ja aiheen ollessa mielenkiintoinen, pidin tästäkin näyttelystä vaikken siihen tarkemmin ehtinytkään tutustua.