Viime viikonloppu oli Tampereella ihanan aurinkoinen. Viikolla en ollut juuri jaksanut liikkua peruskävelyreissujani enempää, mutta lauantaina heräsin virkeänä ja uteliaana vailla sen kummempia aikatauluja. Olin muutaman päivän yksin kotona, joten päätin pyhittää lauantain itsekseni oleilulle.

Aurinko houkutteli kävelyretkelle, joten minähän lähdin. Ei mennyt kauaakaan kun löysin itseni ensin Sorsapuistosta. Sorsapuisto oli pitkään liian väheksytty puisto omissa silmissäni. Toki olen koko Tampereella asumiseni ajan pitänyt puistoa kauniina, mutta vasta viimeisten parin-kolmen kesän aikana olen puistossa viihtynyt useammin. Puisto sijaitsee Tampere-talon vieressä ja nimensä mukaisesti siellä pääsee näkemään paljon sorsia. Ja niiden lisäksi paljon muitakin eläimiä kuten puluja ja oravia. Kesällä tuli vastaan kilpikonniakin.





Puistossa on kaunis lampi, lasten leikkipuisto, pieni koriskenttä sekä paljon nurmea. Mikäli keskustan ytimessä sijaitseva Koskipuisto kyllästyttää niin Sorsapuistossa meno on siistimpää. Kesäisin ja näin alkusyksystäkin puistossa kokoontuu myös porukkaa piknikoimaan, lapsiperheistä kaljoitteleviin opiskelijoihin.

Sorsapuistosta matka jatkui kohti Viinikan kaupunginosaa. Viinikka on mielenkiintoista seutua. Siellä suunnalla asuu sekä vähän varakkaampaa väkeä että niitä epämääräisempiäkin tyyppejä. Olen itsekin kaupunginosassa asunut, mutta jos sinne joskus vielä muutan niin valitsen tarkkaan, että minkälaiseen taloyhtiöön. Alueena Viinikka on mukavan vehreä ja siellä voi puistojen sekä lampien lisäksi ihastella värikkäitä taloja. Viinikassa voi käydä tallustelemassa Hiljaisen polun läpi kuten itse kävin viime kesänä.






Aina Viinikassa pyöriessäni ihmettelen miten siellä liikkuukin niin vähän ihmisiä. Autoja kulkee, mutta puistoissa on harvoin ihmisiä piknikoimassa. Viime lauantai oli kuitenkin poikkeus, koska silloin järjestettiin puistojuhla Lampipuistossa. Puistossa myytiin lettuja sekä kuunneltiin esityksiä. Satuin itse sattumalta paikalle, mutta kauaksi aikaa en jäänyt tapahtumaa seuraamaan.

Viinikasta jatkoin Iidesjärvelle. Päätin siellä istuskellessani kiertää järven ympäri. Päädyin kuitenkin poikkeamaan Nekalan Nekalan siirtolapuutarhalla. Söpöjä mökkejä ja kauniita piha-alueita on aina kiva tuijotella vaikka söpöydessään tämä paikka mielestäni häviääkin esimerkiksi Kalevan vastaavalle. Alueen hiljaisuus oli kuitenkin rauhoittavaa. Aina siirtolapuutarhoissa ollessani haaveilen hetken omasta mökistä ja pienestä pihamaasta. Niin tälläkin kertaa, mutta saavathan ne haaveet lentää.







Siirtolapuutarhalta päädyin sattumalta lintutornille. Että sitä voikaan olla uusista löydöistä iloinen! Muistelen kyllä nähneeni lintutornin kyltin aikaisemminkin joitakin vuosia sitten. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta kun paikalla kävin. Alueella pyörähti sitten tovi jos toinenkin, lukuisia kasveja ja eläimiä kuvaillen sekä lintutornissa istuen. Keskustaa oli mukava ihailla kaukaa ja kukkien kuvailu taas on muista syystä kummallisen rentouttavaa. Autojen äänet kuuluivat tieltä, mutta ilman niitä olisin voinut kuvitella olevani jossain kauempanakin asutuksesta. Kaikki tuossa hetkessä oli täysin kohdallaan. Hymy herkässä lähdin jatkamaan matkaa.








Hautausmaan kautta päädyin lopulta takaisin sinne mistä aloitinkin eli Sorsapuistoon. Aurinko oli jo laskeutumassa, mutta puistossa oli vielä vaihto-opiskelijoita iltaa viettämässä. Ilta oli lämmin, joten minäkin istahdin vielä puoleksi tunniksi alas olostani nauttimaan. Mieli virkeänä jatkoin puistosta kotia kohti.



Suomen luonto on kaunis ja sen kauneutta saa ihailla vuoden ympäri. Nämä murrosvaiheet vuodenajoissa ovat kuitenkin niitä ajanjaksoja jolloin kävelyreissuista tulee entistä mielenkiintoisempia ja silmää hiveleviä. Kaunein ruska-aika on pian edessä!


LUITKO JO NÄMÄ JUTUT?

6 kommenttia:

  1. Kuulostaa siltä, että teit melkoisen pitkän lenkin! Nuo uudet löydöt, kuten tuo lintutorni on muuten ihania :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli melko pitkä lenkki ainakin tunneissa mitattuna :D. Ajan kanssa tehdyt kävelyretket ovat parhautta! Ja juurikin niin, että löytää myös uusia paikkoja! Olen sen verta paljon kävellyt täällä Tampereella jo näiden vuosien mittaan, että monet polut ja metsät on koluttu jo, mutta ihanaa että vieläkin tulee vastaan uusia löytöjä :)

      Poista
  2. Voih! Itse oon myös nauttinyt alkavasta syksystä vaikkakin suurimmaksi osaksi sen 10 min mitä menee pyöräillessä töihin aamulla (iltapäivällä onkin sitten yleensä satanut). Pari päivää sitten kun oli ihanan aurinkoinen päivä patikoitiin täällä Peltolammilla ja sattumalta löydettiin vanha eläinten hautausmaa. Tiesin sen olevan jossakin täällä, mutten muistanut tarkkaa sijaintia. Oli aika spookya kierrellä vanhoja jo rikkinäisiä (vai rikottuja krhm!) hautoja 70-luvulta. Yksi oli jopa saanut uudet kukat eli onko joku edelleen käynyt rakkaan lemmikkinsä haudalla yli 30 vuotta? :,,,)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai täällä on sadetta ollut! Jyväskylässä on ollut kuivaa vaikka pilvistä olen välillä olettanut, että varjolle olisi tullut käyttöä. Olen sitten siellä pyrkinyt aina poikkeamaan tutuilta reiteiltä, mutta aamuisin se on vähän hankalampaa kuin ei sitä viitsisi liian aikaisin herätä :D

      Oli varmasti hieno paikka tuo hautausmaa! Surullinen juttu kyllä, että noin on käynyt. Mutta kiva kuulla, että joku siellä ilmeisesti vielä käy jos tuoreita kukkiakin yhdeltä haudalta löytyi :)

      Poista
  3. Pitäis vissiin enemmänkin kaupunkilomailla Suomessa. Tuppaa vain omat reissut suuntautumaan enempi luontokohteisiin. Toki onhan puistotkin luontokohteita, mutta niissä tuskin saa telttailla. Kauniita kuvia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luontokohteet on kyllä lähtökohtaisesti parempia lomakohteita kuin kaupungit täällä Suomessa. Vaikka onhan meillä Suomessa todella kivoja kaupunkejakin (kuten tämä Tampere, hehe), mutta tännekin kun matkailija päiväksi tulee, niin eihän siinä paljoa ehdi ja ne luontokohteet lähiympäristöstä taitavat jäädä monilta välistä :)

      Itselle kävely/seikkailuretket kaupungissa tai luonnossa ei kuitenkaan rajoitu vain lomiin vaan ne ovat hyvin tärkeä osa arkeakin. Virallisestihan omassa kotikaupungissa liikkuminen ei ole matkailua, vaikka lomailla voi toki missä vaan :). Kotikaupunki"matkat" on siitä loistavia, että niitä voi tehdä useamman viikossa ja ne ovat käytännössä ilmaisia tai kustantavat vain hyvin vähän :)

      Poista

Kerropas mitä mieltä sinä olet!